Paikalliset

Heurekan johtaja syöksyi suoraan hulluuteen

JOHDOSSA Tapio Koivu luotsaa nyt Heurekaa. Hän kuvaa työyhteisöään ainutlaatuiseksi.

Sitä on nyt jatkunut kuukauden. Nimittäin uuden toiminnanjohtajan Tapio Koivun valtakautta Heurekassa. Johtajaparkaa odotti syöksy suoraan hulluuteen, mutta kuten kuvasta näkyy, hän on asennoitunut Heureka tulee hulluksi -näyttelyyn asianmukaisesti. Ja kohta se on ohikin, kansainvälisesti palkittu näyttely päättyy viikon päästä sunnuntaina.

Leena Koivisto

Tapio Koivun assistentti Sari Seppänen kehuu uutta esimiestään helposti lähestyttäväksi henkilöksi. Ja sitä kuukauden verran Heurekan toiminnanjohtajan viittaa kantanut talotekniikan tohtori tuntuu olevankin.

– Yhteisön, joka kykenee tuottamaan maanmahtavia näyttelyitä, pitää olla sopivalla tavalla luovasti hullu. Kai minäkin jostain kohtaa olen vinksahtanut, kun tähän hommaan lähdin, Koivu virnistää.

Valokuvaussessiossa Heureka tulee hulluksi -näyttelyn tiloissa mies olisi pärjännyt heittäytymiskyvyllään vaikka Simo Frangénille . Eikä johtajan maailma murentunut silläkään hetkellä, jolloin hän päivittäiseksi tavaksi ottamaansa kahvikuppi kädessä -kierrosta kulkiessaan kohtasi nuoren työntekijän, joka kysyi: Kukas sinä olet?

Koivu houkuteltiin Heurekaan elintarvikealan innovaatioihin keskittyvän Makery Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä, joissa hän ehti työskennellä vajaat kaksi vuotta.

Takana on myös yliopistouraa ja pitkäaikainen rupeama VTT:llä sekä Suomessa että parin kolmen vuoden keikalla Kalifornian Piilaaksossa.

Ja silti hehkutusta riittää Heurekalle.

– Yhteisönä tämä on aivan uniikki, kun suunnittelu, tuotanto ja kosketus loppukäyttäjään näyttelyjen ja muiden yleisötoimintojen kautta ovat kaikki yhdessä ja samassa yksikössä, Koivu innostuu.

Tullessaan Heurekaan Koivu sai kuulla, että tiedekeskuksen perustamisen aikoihin maailmassa oli 400 vastaavaa laitosta.

– Nykyisin niitä on 2 500, mikä on vain hyvä asia, koska näin tietoisuus keskusten tarkoituksesta ja tarpeellisuudesta kasvaa kaiken aikaa, hän perustelee.

– Lisäksi muiden olemassaolo luo kehittymispainetta, jonka vuoksi mekin olemme nyt laajentamassa ja aiomme hypätä Heureka 1.0 -versiosta suoraan Heureka 3.0:aan.

3 000 neliön lisärakentamisen jälkeen aikomus on innostaa yritykset tiedekeskusyhteistyöhön testaamaan omia ideoitaan.

– Erittäin tärkeää olisi saada myös yliopistot mukaan niin, että saisimme tutkijoita tänne pitemmäksi aikaa paikalle tekemään kaikenlaisia juttuja yleisön kanssa.

Tiedekeskuksia tarvitaan Koivun mukaan etenkin uusien sukupolvien innostuttamiseksi tieteestä.

– Pitää pystyä luomaan se fiilis, ettei tieteessä ole mitään sellaista hienoa, jota pitäisi säikähtää tai vierastaa. Meillä on merkittävä tehtävä myös koulussa opetettavien asioiden täydentämisessä ja laajentamisessa.

Koivu myöntää aiemmin kummastelleensa, miksi dinosaurukset putkahtavat yhä uudestaan näyttelyihin. Syy on kuitenkin yksinkertainen.

– Joka neljäs vuosi on kasvanut taas sen ikäinen sukupolvi, jolle dinot ovat uusi asia. Samalla lapset oppivat tietämään, että sellainenkin asia on kuin evoluutio ja että jotain on tapahtunut tässä välillä, kun dinosauruksia ei enää ole.

– Eli dinojen viesti on paljon syvällisempi kuin se, miten hirmuisen näköinen otus on T-Rex.

Tiedekeskuksen kyky kansantajuistaa asioita myös aikuisille on purrut johtajaan jo omakohtaisesti.

– En ymmärrä mielenterveysasioista ja -työstä juuri mitään, mutta kun piipahtelen meneillään olevassa näyttelyssämme, saan jatkuvasti ahaa-elämyksiä siitä, mikä alassa on olennaista ja keskeistä.

Koivun tulo Vantaalle osui vuoteen, jonka aikana Heurekalla on poikkeuksellisesti ohjelmassa neljä uutta näyttelyä. Niistä viimeinen avataan lokakuun 11. päivä ja ainakin niin pienet kuin isot pojat on takuuvarmasti lassottu yleisöksi.

Maan alla -näyttelyssä on luvassa maanalainen tila, poraamissimulaattori ja ihka aito kaivuri, jolla pääsee kauhomaan rouheista materiaalia.

– Kaivurin polttomoottori vain on sisätilaystävällisesti poistettu ja korvattu sähkömoottorilla, Koivu täsmentää.

Heurekan yleisömääriin Koivu uskoo tulevaisuudessa olevan vaikututusta paitsi ohjelmasisällöillä myös kehäradan ja Tikkurilan ydinalueen sekä asemakeskuksen rakentumisella.

– Kieltämättä haaveissa on, että kun lentoasemalta kehärataa pitkin on tänne seitsemän minuuttia, se toisi tännekin taas vähän lisää porukkaa.

Liikenteellisissä ydinpaikoissa tiedekeskuksen on tarkoitus myös näkyä. Suunnitelmien luonnetta Koivu ei kuitenkaan vielä paljasta.

Tiedekeskusjohtaja aloittaa jokaisen työpäivänsä ulkoiluttamalla perheen kaksi koiraa. Päivään herätessä hän sanoo vieläkin hetkittäin hämmästelevänsä sitä, että työpaikkana on nyt Heureka.

– Tulee sellainen olo, että vau, saan mennä sinne tänäänkin. Ei yhtään huono fiilis!

Tapio Koivu

Syntynyt maaliskuussa 1964 Helsingissä.

Asuu Espoossa paritalon puolikkaassa vuosimallia 1975.

Puolison lisäksi perheessä kaksi aikuista poikaa ja 12-vuotias tytär sekä jackrussellinterrieri ja parsonrussellinterrieri.

Diplomi-insinöörin tutkinto Otaniemestä, talonrakennustekniikan tohtorinväitös Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Ei ole koskaan itse rakentanut taloa, mutta suunnitellut ”pari pienempää tönöä”.

Harrastanut squashia lähes 40 vuotta. Lajin suurimman seuran, Espoo Squash Racket Clubin pitkäaikainen puheenjohtaja.

Tavannut vaimonsa pelikentällä.

Osaa ajaa Tikkurilasta ilman navigaattoria Myyrmäkeen, jossa asunut lapsena 2 vuotta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Heurekan laajennus sai vihdoin sinetin6.9.2014 11.30
Heurekan johtaja vaihtuu jälleen31.3.2014 16.28
Heureka on hurjassa vedossa – Vantaalle miljoonien eurojen hyödyt3.1.2014 14.02
Heurekan karmean ihanat kasaritakit matonkuteiksi8.2.2013 12.07
”Heurekalle voi käydä kuten Nokialle”27.6.2013 18.44
Heureka maailman tiedekeskusten huippua21.8.2013 15.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu