Paikalliset

Helsingin kärkipoliitikko yllyttää vantaalaisia kapinoimaan

Tatu Rauhamäki ihmettelee, miksi Vantaa ei tue koko pääkaupunkiseudun yhteenliittämistä, vaikka sen talous on kaikista heikoimmilla.

Risto Hietanen

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) ihmettelee, miksi vantaalaiset suostuvat muita heikompiin palveluihin.

Rauhamäen mielestä on ihme, etteivät vantaalaiset ole jo barrikadeilla, kun heidän lapsensa joutuvat tyytymään naapureita heikompaan koulutukseen ja päivähoitoon.

Pohjana ihmettelylle ovat pääkaupunkiseudun kaupunkien talousluvut, joiden mukaan vantaalaislapsiin satsataan merkittävästi muita vähemmän.

– Jos tuntimäärät ovat pienemmät, silloin koulutus on naapureita heikommalla tasolla, Rauhamäki väittää.

Vantaa on jo pitkään leikannut palveluitaan muita enemmän, ja sillä on myös naapureita kovemmat ajat edessä.

– Säästöjä voidaan hakea tehokkuudella laadun kärsimättä, kuten Vantaalla on tehty, mutta se ei voi jatkua loputtomiin, Rauhamäki arvioi.

Kokoomuslaisena hän ihmettelee erityisesti sosialidemokraatteja, joiden keskeinen tavoite on Vantaan itsenäisyyden turvaaminen. Vantaalaisdemarit eivät kannata edes selvitysten tekoa pääkaupunkiseudun yhteenliittämisestä.

– Sdp puhuu paljon hyvinvointipalveluista. Nyt Vantaa on ajautumassa tilanteeseen, jossa se jää palveluissaan entisestään jälkeen naapureistaan. Huoli tästä tallaantuu demareilla kuitenkin itsenäisyyden puolustamiseen, Rauhamäki ihmettelee.

Vantaa ei kannata Helsinki-Espoo-Kauniainen-Vantaa -liitoksen, eikä edes Helsinki-Vantaa-Sipoo -liitoksen selvittämistä.

– Helsingin mielestä koko pääkaupunkiseudun yhteenliittäminen olisi selvitysten ykkösvaihtoehto. Mutta jos länsipuolelle ollaan rakentamassa Espoo-Kirkkonummi-Vihti liitosta, silloin on selvitettävä myös Helsinki-Vantaa-Sipoon liitos.

Eniten Rauhamäkeä kaihertaa pelkän selvityksen vastustaminen.

Vantaalla on vastustettu Helsinki-liitosta kahdesta syystä: Helsinkiä pidetään palveluiltaan liian kalliina, ja suurkunnassa pelätään demokratian kaventuvan.

– Tehokkuudessa Helsinki voi ottaa oppia Vantaalta. Mutta kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta ei ole suurta eroa, onko kunnassa 200 000 tai 500 000 tai miljoona asukasta. Kaikki ovat kooltaan niin suuria, että lähidemokratiaa joudutaan erikseen miettimään, Rauhamäki vastaa.

Selvitysalueista päätös pian

Ministerit eivät ole päässeet sopuun Helsingin seudun kuntarakenteen selvitysalueista. Päätöstä odotetaan elokuussa.

Selvitysalueiksi ovat tulossa ainakin Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan liitos sekä Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin liitos.

Helsinki haluaisi selvitystä kahden suurkunnan mallista: Toinen olisi pääkaupunkiseudun yhteenliittäminen ja toinen Keski-Uudenmaan suurkunta.

Vantaa tukee selvitysmiesten esittämää mallia, jossa Vantaa olisi isäntäkaupunkina pohjoisille naapureilleen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu