Puheenaihe

Miksi murkku räyhää, kun isosisar oli niin helppo? Vastaus on aivoissa

Pojat etsivät mielihyvää huimista urheilusuorituksista ja kavereiden kannustuksesta. Pojat eivät tunnista temppuilun riskejä toisin kuin samanikäiset tytöt.

Arkisto/ Katja Juurikko

Lenkkari lentää seinään, huoneen ovi paiskautuu kiinni, ja kohta sen takaa kuuluu helvetillisen kovaa musiikkia. Äiti seisoo hölmistyneenä eteisessä – hänhän vain pyysi poikaa laittamaan kenkänsä komeroon. Kiitokseksi hän sai kuulla olevansa #*&:n jäkättäjä.

Nuorisopsykiatrian professori Veikko Aalberg selittää, mitä juuri tapahtui:

– Kun nuoren aivoihin tulee impulsseja (äidin pyyntö), yhdistyy se laajempaan hermoverkostaan, joka varoittaa vaarasta, ja aivot reagoivat sen mukaisesti taistellen vaaraa vastaan. Nuori ei ole tietoinen reagointinsa suhteettomuudesta ja taustalla olevista syy-yhteyksistä. Hän voi reagoida äidin pieniinkin sanomisiin aivan suhteettomasti. Nuoren päässä pyörii tällaisia piirejä ilman, että hän edes tiedostaa niitä.

Aalbergin mukaan nuorten eläytymiskyky toisia kohtaan ei ole vielä kehittynyt, ei myöskään toisten huomioiminen. Lisäksi aivoissa jylläävät seksuaalihormonit.

Miksei pojan isosisko ollut samassa iässä yhtä mahdoton, äiti pohtii. Aalbergilla on vastaus tähänkin.

– Ihmisen aivot kehittyvät tarvittavien valmiuksien mukaisesti.

Poikien ja tyttöjen aivot kehittyvät eri tahtiin.”

Ensin kehittyvät näkö, kuulo, motoriset alueet ja puhe. Ihmisellä on maksimimäärä aivosoluja noin kaksivuotiaana – paljon enemmän kuin hän elämänsä aikana tarvitsee.

– Poikien ja tyttöjen aivot kehittyvät eri tahtiin. Parivuotiaana aivosoluja alkaa kuolla. Samaan aikaan ne alkavat ryhmittyä ja luoda synapseja, aivosolujen välisiä yhteyksiä. Puberteetin alkuvaiheessa hermosolujen väliset yhteydet kasvavat rajusti, ja aivoissa syntyy kokonaan kokonaan uudenlaisia yhteyksiä.

Aivoja kuvantamalla on havaittu, että tytöillä aivojen harmaan aineen määrä on huipussaan 9 ja pojilla 11 ikävuoden paikkeilla ja että tyttöjen aivokurkiainen on myöhemmin keskimäärin 25 prosenttia suurempi kuin poikien.

Yhteyksien myrsky tapahtuu tyttöjen aivoissa noin kaksi vuotta aiemmin kuin pojilla. Otsalohkon varhainen kypsyminen näkyy tyttöjen mielen hallinnassa. Varsinkin prefrontaalinen alue on vastuussa siitä, että tytöillä on paremmat kyvyt hallita impulsseja ja säädellä toimintaa. Tyttöjen suurempi hippocampus lisää oppimisvalmiutta etenkin kielellisissä aineissa.

Tyttöjen ajattelu muuttuu murrosiässä rikkaaksi, luovaksi ja samanaikaisesti monia seikkoja huomioivaksi.

– Tytöillä on enemmän tunnesävyisiä muistikuvia, paremmat kuuntelemisen taidot ja parempi kyky erotella äänen eri sävyjä kuin pojilla.

Pojilla puolestaan oppiminen on lokeroitunutta ja rakenteellista – usean asian tekeminen samanaikaisesti on tyttöjä huonompaa.

– Pojat ovat impulsiivisia, ja impulsiivisuutta säädellään fyysisellä toiminnalla. Poikien vahvuus on spatiaalisessa ajattelussa ja abstraktioissa. Kielelliset asiat eivät aluksi kiinnosta poikia. Jos opetus on pitkään pelkästään sanallista, he tipahtavat opetuksesta ja jäävät haaveilemaan, saattavatpa jopa nukahtaa tunnilla.

Aalbergin mukaan kyseessä on puhtaasti neurofysiologinen ilmiö.

– Hermosto saa tarpeekseen, mikä on pojan aivoille normaali tila.

Kuvalliset esitykset ovat pojan aivoille mieleen.”

Jos opettaja muistaa käyttää kuvia tai graafeja, poika saattaa piristyä.

– Kuvalliset esitykset ovat pojan aivoille mieleen. Tässä kehitysvaiheessa pojan aivot ovat keskittyneet spatiaalis-mekaanisiin toimintoihin eli liikkumiseen ja liikuttamiseen tilassa.

Aivojen ”vanhat alueet” pitävät meteliä. Sinne tulee impulsseja, jotka vaativat purkautumista vaikkapa motorisena suorituksena. Aivojen ”vanhoilla alueilla” Aalberg viittaa muun muassa mantelitumakkeeseen ja hippocampukseen.

– Amygdala eli mantelitumake kasvaa pojilla huomattavasti suuremmaksi kuin tytöillä. Sen kautta tuleva vaikutus aiheuttaa esimerkiksi taistele tai pakene -reaktion. Kun aivokuori on vielä huonosti kehittynyt, mantelitumakkeeseen kautta kulkee suunnaton määrä tunneärsykkeitä, joita nuori ei aina osaa hillitä.

Isä katselee kauhulla, miten teinipoika vetää lumilaudalla hyppyristä hillittömiä voltteja ja muistaa, että tulihan sitä itsekin tuossa kokeiltua kaikenlaista. Tärkeintä oli onnistumisen tunne ja kaveripiirin hyväksyntä.

Kotona katsotaan videolta, kuinka yksi pojan voltti päättyi pahannäköiseen kaatumiseen. Vasta siinä, yhdessä ihmisen fysiologiaa pohdittaessa pojalle valkenee, että hän olisi saattanut taittaa niskansa.

Kun nuorena oppii jonkin motorisen taidon – kuten pyörällä ajon – aivoissa syntyy pysyvät radat. Niinpä pyöräily sujuu sellaiseltakin, joka ei ole tehnyt sitä kymmeniin vuosiin.

– Nuorelle mielihyväkokemus ei tule enää vanhemmilta saatavasta palautteesta. Mielihyvää etsitään yhä enemmän omasta itsestä, omista suorituksista ja kaveripalautteesta. Esimerkiksi poikien skeittailu on juuri mielihyvän etsimistä.

Nuoret eivät tee yltiöpäisiä suorituksia yksin.”

Vanhempien palaute ei enää riitä.

– Mukana pitää olla kaverit. Nuoret eivät tee yltiöpäisiä suorituksia yksin, vaan mukana pitää olla porukkaa, jolta saa ihailua. Myös urheilussa riskinotto kasvaa yhä isommaksi.

Jokaisella on tarve saada mielihyvää. Jos kaverit puuttuvat ja nuori syrjäytyy, ajaudutaan pahimmillaan ääri-ilmiöihin. Myös päihteet ja huumeet saattavat astua kuvaan.

Aalbergin mukaan on hyvin vaikea ennustaa, millaiseksi tyttö tai poika muuttuu murrosiän aikana.

– Siihen vaikuttavat ympäristö, vuorovaikutus vanhempien kanssa, kaveripiiri ja monet muut tekijät. Hulivilipojasta voi tulla pedantti ja kiltistä tytöstä hyvinkin boheemi. Lapsen kohteliaisuus on vielä opittua ja säädeltyä toimintaa, mutta nuoren aivoissa tapahtuva kehitys katkoo vanhoja assosiatiivisia piirejä ja synnyttää uusia.

Jotkin piireistä jäävät olemaan, toiset sammuvat hitaasti ja tuhoutuvat.

– Ovatko uudet piirit rakentavia vai destruktiivisia? Kaveripiirillä on tässä vaiheessa valtava merkitys. Pyrkiikö ryhmä kohti itsenäisyyttä ja aikuisuutta? Vai kuuluuko nuori asosiaaliseen ryhmään, joka pitää hänet lapsenomaisena?

Aalberg painottaa nuoren tarvitsevan aikuisia ohjaamiseen – ei käskyttämiseen.

– Nuoruudessa on mahdollisuus sekä hyvään että huonoon. Tässä aivojen kehitysvaiheessa tunteiden tunnistamisessa on taantuma. Pahimmassa murrosiän myrskyssä pojat muuttuvat tunteiltaan alkeellisemmiksi kuin tytöt.

Nuoruudessa on mahdollisuus sekä hyvään että huonoon.”

Aalberg muistuttaa, että kaikella tekemisellä ja varsinkin vuorovaikutuksella on stimuloiva vaikutus aivoihin.

– Esimerkiksi paljon urheilevat tai musiikkia harrastavat menestyvät yleensä hyvin koulussa. Kun aivot stimuloituvat, yhteydet kehittyvät.

Otsalohkon kehitys on murrosiässä vielä kesken.

– Muisti, tunne-elämä, kyky tehdä ratkaisuja, syy-yhteyksien hallinta, impulssikontrolli, keskittyminen, suunnittelu ja lihasten tahdonalainen kontrolli toimivat 15-vuotiailla pojilla vielä huonosti.

Aalberg kysyykin, osaammeko ottaa aina huomioon nuoren kypsyysasteen.

– Esimerkiksi nuoren ajantaju ei ole vielä kehittynyt.

Koulumaailmassa unohdetaan usein nuoren terve kypsymättömyys ja tehdään kehitysvaiheen vastaisia päätöksiä. Nuorilta odotetaan aikuismaista harkintaa ja toimintaa. ”Jatkuvan näytön periaate” on tästä esimerkki, vaatimus, joka on nuorten ajattelumallille täysin vieras.

– Nuorelle se, mitä eilen tapahtui, on yhtä tärkeää kuin vanha sanomalehti.

Tytötkin ovat teini-iässä kaukana kypsistä aikuisista. Aivojen prefrontaaliset alueet ovat kypsiä vasta 25 vuoden iässä.

– Yläasteen lopussa nuori ei ole aivotieteellisesti valmis valitsemaan tulevaisuuden uraa. Etenkin 15–16-vuotiaan pojan looginen ajattelu on aivan kesken. Se mikä on levällään, on levällään. Joillakin nuorilla ammatinvalinta on ollut selvillä jo lapsuudesta lähtien. Nämä ovat kuitenkin poikkeuksia.

Vanhempien tehtävä on auttaa nuorta löytämään omat ratkaisunsa.”

Vanhempien kannattaakin noudattaa tiettyä pidättyväisyyttä siinä, millaisia uravaihtoehtoja he jälkikasvulleen tarjoavat tai jopa vaativat. Vanhempien tehtävä on auttaa nuorta löytämään omat ratkaisunsa.

– Nuorten mielipidettä kysyttäessä pitää selvittää, onko mielipide oma, opittu, kaverien mukainen vai sellainen, johon nuori on itse sitoutunut.

Esikuvia löytyy ympäristöstä.

– Esimerkiksi lapsena paljon sairastaneet nuoret haaveilevat sairaanhoitajan tai lääkärin urasta, koska se on maailma, jossa he ovat eläneet.

Sen lisäksi, että peruskoulunsa päättävä nuori ei ole kypsä valitsemaan, maailma muuttuu niin nopeasti, että kaikkia nykyisiä ammatteja ei nuoren valmistuessa ehkä ole edes olemassa.

Aalbergin mukaan suomalainen koululaitos ei juurikaan ole keskustellut tyttöjen ja poikien välisistä kehityseroista.

– Se, että ikäraja määrää luokka-asteen, on huono ratkaisu. Toisaalta mikä olisi parempi? Lasten ja nuorten kehitysvaihetta on vaikea arvioida ja siltä pohjalta jakaa ryhmiin. Aikanaan luokalle jättäminen oli ratkaisu, eikä siihen ei liittynyt häpäisevää leimaa.

Kypsymättömyydestä ei saa rangaista.”

Nyt erilaisissa kehitysvaiheissa olevia nuoria huomioidaan esimerkiksi eriyttävällä opetuksella.

Aalberg tähdentää, että kypsymättömyydestä ei saa rangaista ja että juuri nuoruuden kypsymättömyydessä piilee sen rikkaus.

– Kypsymättömissä aivoissa syntyvät uudet ideat. Aikuisen aivot ovat jähmeämmät; suuri osa luovuudesta häviää. Luovuuden lähteet ovat aikuisellakin peräisin lapsuudesta.

Aikuisena mies ja nainen ovat Aalbergin mukaan melko samanlaisia, nuoruuden kehitysvaiheen erot ovat tasoittuneet. Erojakin on, nainen varmaan ymmärtää paremmin naista kuin mies ja päinvastoin.

teksti: Sirpa Kulonen

Kirjoitus perustuu nuorisopsykiatrian professori Veikko Aalbergin Porvoossa Linnankosken lukiossa opettajille pitämään luentoon aiheesta Poikien ja tyttöjen kehitykselliset erot.

Lisää aiheesta: 

Psykologi: Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle itsekuria6.10.2014 22.00
Nuorisolääkäri: Vanhemmat, muistakaa nämä kolme asiaa6.10.2014 20.00
Kun lapsi kertoo kiusaamisesta, älä tee tätä virhettä5.8.2013 06.44
Psykologit: Pieni pettymys on lapselle hyväksi3.12.2014 07.30

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu