Paikalliset

Tutkija: Lasten netinkäytöstä ylihuolehditaan

Netissä on paljon kivaa ja fiksua, tutkija korostaa. Siitäkin pitäisi puhua.

Lasten mediankäytöstä keskustellessa huolet ja negatiiviset asiat korostuvat. Digitaalinen oppiminen ja osaaminen jäävät vähemmälle huomiolle. Kuvituskuva.

Klaus Nurmi

Mikä on sopiva ruutuannos lapselle päivässä? Onko netistä haittaa lapsen kehitykselle? Miten suojella lapsia haitallisilta sisällöiltä?

Nämä kysymykset vaivaavat monia vanhempia.

Lapset pärjäisivät vähemmälläkin huolehtimisella, katsoo tutkijatohtori Olli Vesterinen Helsingin yliopistosta.

– Tutkimusten mukaan lasten mediankäytössä ei ole tapahtunut niin suuria muutoksia kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

Keskustelussa lasten mediankäytöstä ylikorostuu huoli, Vesterinen sanoo.

– Lasten digitaalinen oppiminen ja osaaminen jää vähemmälle huomiolle.

Vesterinen katsoo huolen kertovan aikuisten omista peloista.

– Teknologia kehittyy niin nopeatempoisesti, etteivät kaikki ehdi millään sopeutua muutoksiin. Aikuiset käsittelevät omaa huoltaan ääneen, mikä on aivan ymmärrettävää.

Miksi ylihuolehtimisesta sitten pitäisi huolestua?

Koska se voi pahimmillaan eristää lapset digimaailmaan kokonaan ilman aikuisen tukea.

– Jos vanhemmat eivät ole kiinnostuneita netin positiivisista asioista, lapset eivät ehkä enää halua jakaa netinkäytöstään mitään heidän kanssaan. Silloin mennään pieleen.

Lasten taidot jäävät vähemmälle huomiolle.”

Tutkija kehottaa perheitä opiskelemaan yhdessä mediataitoja.

Siinä auttaa yksinkertainen tapa.

– Kertokaa toisillenne aina välillä, kun löydätte netistä jotakin kivaa ja fiksua. Sillä tavalla lapset voivat oppia aikuisilta ja toisinpäin.

Entäpä jos lapsi ei pelaa ja käytä nettiä lainkaan? Pitääkö siitä olla huolissaan?

Koodaaminen tulee kouluihin jo ensi syksynä.

– Lapset kyllä oppivat toisiltaan, vaikka kotona ei mediaa niin käytettäisikään, Vesterinen sanoo.

Tutkija kehottaa vähemmän digilaitteita ja sovelluksia käyttäviä suhtautumaan niihin avoimen uteliaasti.

– Esimerkiksi koodaamisessa olennaisinta ei ole oppia ohjelmoimaan vaan jäsentämään asioita. Sitä taitoa tarvitaan kaikkialla.

Tutkijaa innostaa juuri nyt oman päiväkoti-ikäisen lapsen innostus japanilaisesta Totoro-elokuvasta sekä Mozillan ilmainen video-ohjelma Popcorn Maker.

– Se vaikuttaa kiinnostavalta tavalta tehdä päivittyviä videoita, Olli Vesterinen sanoo.

Viisi pointtia

1) Ruutuaika ei ratkaise, vaan se, että lapsi ei ole kokemustensa kanssa yksin, media ei korvaa kasvokkaista kanssakäymistä ja että lapsi liikkuu ja nukkuu riittävästi.

2) Digiajan vanhemmuus ei vaadi suurta oppimäärää tietotekniikasta vaan kiinnostusta lasten mediakokemuksia kohtaan.

3) Media on lapsille merkittävä oppimisympäristö.

4) Digitaalinen kulttuuri muokkaa sosiaalisia suhteita. Hyväksyttäviä käyttäytymisen rajoja neuvotellaan uudestaan.

5) Kaupallinen mediakulttuuri tarjoaa usein yksinkertaistettuja malleja sukupuolesta.

Pointit tarjosi MLL:n nuorisotyön päällikkö Juuso Repo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu