Paikalliset

Pisararadan pulmana on liian iso hintalappu

RAIDELIIKENNE Tunnelirata tehostaisi ahtaan ratapihan toimintaa. Halvempiakin vaihtoehtoja on.

Toteutuessaan Pisaratarata avaisi Rautatieaseman ja Linnunlaulun luomaa pullonkaulaa.

Väistyvän hallituksen kiistakapulaksi jäänyt Pisararata tekee historiaa ennen ensimmäistäkään lapionpistoa.

Pisaran pelkkään suunnitteluun tullaan käyttämään kaikkiaan noin 40 miljoonaa euroa. Tämä on paljon hankkeesta, jonka toteutumisen ajankohdasta ei kenelläkään näytä olevan lopullista varmuutta.

Perimmäisenä ongelmana on hankkeen kokonaiskustannus. Hintalappu on reilut miljardi euroa, ja se on tiukassa taloudellisessa tilanteessa paljon rahaa.

– Hyvä hanke mutta maksaa liikaa, liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen kiteyttää.

Miljardiluokan hanke on saanut myös päähallituspuolueet kokoomuksen ja demarit hippaleikkiin. Demareiden mukaan kokoomus on vetäytynyt hankkeen takaa.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) puolestaan kiiruhti kertomaan, että Pisararataan haetaan EU:n TEN-tukea.

Toteutuessaan Pisara toisi kiistatta helpotusta Helsingin päärautatieaseman tilaongelmiin. Kantakaupungin alitse kaartava tunnelirata imisi merkittävän osan lähijunista pois Rautatieaseman kiskoilta.

Kun lähijunat siivottaisiin Pisara-tunneliin, jäisi Rautatieaseman ratapihalle entistä enemmän tilaa etenkin kaukojunaliikenteen tarpeisiin.

Junat kyettäisiin kokoamaan ja lähettämään matkaan entistä täsmällisemmin. Samalla aseman ja Linnunlaulun pullonkaula saataisiin avattua.

Vaikka tunnelilenkin tuomat hyödyt ovat ilmeiset, eivät ne kustannuksiin suhteutettuna ole kiistattomia.

Liikenneviraston teettämän selvityksen mukaan Pisaran yhteiskunnallinen hyötysuhde olisi 0,5 luokkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaista euroa kohden saataisin laskennallisesti takaisin 50 senttiä lyhentyneenä matkustusaikana ja matkustamisen laadun tehostumisena.

Hyvän hankkeen rajana pidetään yhtä euroa.

Monien mielestä ratapihan tehoa voitaisiin nostaa kevyemmilläkin toimilla. Raiteiston ja asetinlaitteiden uusiminen maksaisi noin 150 miljoonaa euroa, mutta lisäisi lähtevien junien määrää jopa 200 junalla vuorokaudessa.

Pitäisikö Pisararata rakentaa?

Ei
60% (15 ääntä)
Kyllä
40% (10 ääntä)
Ääniä yhteensä: 25

Pisara kiertäisi Hakaniemesta Töölöön

Pisararata alkaisi Pasilasta ja kiertäisi tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

Osa Helsingin seudun lähijunista siirtyisi Pisaran toteutuessa omalle raideosuudelleen Pasilan eteläpuolella (nykyiset junat K, I, N, M ja A).

Pisararadan tunnelin suuaukot sijaitsisivat Alppipuiston ja Eläintarhan kentän vaiheilla.

Pisaran vaikutus ulottuisi erityisesti ratapihan alueelle ja Linnunlauluun.

Pääradan kapasiteettiongelmia se ei yksinään ratkaisisi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Pisararata tipahti raiteiltaan – hurja twiittailu leimahti24.2.2015 12.10
Pisararata toisikin hurjat menot – ”Päättömästä hankkeesta luovuttava”12.2.2015 13.17
Tyrmäys maakuntiin – HS: Pisararadasta alustava sopu hallituksessa6.2.2015 09.57
Pisararadalle lyttäys maakunnasta – ”Kaikki eivät voi valua pääkaupunkiin”29.11.2014 10.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu