Asiantuntija: Kieltenopetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa

Tutkijan mielestä jo päiväkodissa voitaisiin opetella loruja, riimejä ja leikkejä vieraalla kielellä. Näin kielitaito karttuisi kuin itsestään.

Johanna Erjonsalo

NÄKÖKULMA Leikin ohessa lapsi saa kielitaidon kuin ilmaiseksi, sanoo kasvatustieteen tohtori.

Kieltenopetusta olisi Suomessa syytä aikaistaa ja monipuolistaa. Tätä mieltä on kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen

– Meillä kieltenopetus alkaa aika myöhään. Sitä voisi aikaistaa kielikylpymenetelmiä käyttämällä jo päiväkotiin ja esi- ja alkuopetukseen, hän sanoo.

– Pienet lapset omaksuvat kieltä nopeasti ja ovat uteliaita oppimaan uusia kieliä, hän perustelee.

Varhainen kieliopetus on Harju-Luukkaisen mielestä järkevää, sillä silloin kielitaidon saa ikään kuin ilmaiseksi.

– Mutta nimenomaan leikin ja kielikylpymenetelmien avulla, ei kirjaoppimisen kautta, hän tähdentää.

Jo päiväkodissa voitaisiin opetella loruja, riimejä ja leikkejä vieraalla kielellä. Mallia voitaisiin ottaa Suomessa jo 20 vuoden ajan toimineista kielikylpypäiväkodeista ja -kouluista.

Harju-Luukkainen on itse perehtynyt kielikylpyopetukseen sekä tutkijana että opettajana.

– Siinä kieltä opitaan luonnollisissa kommunikaatiotilanteissa, yksi aikuinen – yksi kieli -periaatteella. Virheitä ei alleviivata, ja lapsen omaa kieltä ymmärretään aina, hän kertoo.

– Aluksi riittää, että kieltä maistellaan. Kuunnellaan, miltä sanat kuulostavat. Voidaan opetella aluksi loruja ja fraaseja, kuten tervehdyksiä.

– Mikä etu siitä olisi sekä yhteiskunnallisesti että yksilöille, jos lapset oppisivat jo varhaisessa vaiheessa alkeet muutamasta kielestä, hän pohtii.

Monikielisyydellä on Harju-Luukkaisen mukaan paljon myönteisiä vaikutuksia.

– On tutkimuksia, joiden mukaan monikielisten ihmisten aivot toimivat hieman eri tavalla kuin yksikielisten.

– Puhumattakaan siitä edusta, minkä saa, kun voi kommunikoida yli kielirajojen!

Kieltenopetus kehittyy Suomessa koko ajan. Harju-Luukkainen kuitenkin painottaa myös vanhempien roolia muutoksessa.

– Meillähän on jo kuvataidekoulut ja musiikkiopistot.Arvelen, että jossain vaiheessa tulevat myös kielikoulut, -kerhot ja -suihkutukset vieläkin vahvemmin, sillä vanhemmat ymmärtävät sen arvon, mikä kielitaidolla on, hän tuumii.

Vanhempainyhdistykset ovat hänestä avainasemassa.

– Yhdistys voi vaikka ottaa yhteyttä rehtoriin ja järjestää koulun kanssa yhteistyössä vieraan kielen kerhoja aamuisin tai iltapäivisin, hän neuvoo.

Kielitaito on Harju-Luukkaisen mielestä aina eduksi, olkoon kieli sitten mandariinikiina tai venäjä. Siksi sen hankkimiseen kannattaa panostaa.

– Kaiken muun voi googlata nopeasti, mutta kielitaidon kehittyminen vaatii aikaa.

Käyttäjän laura.pohjanpalo@media.fi kuva
Laura Pohjanpalo