Paikalliset

Professori: ”Ilmastonmuutoksen suhteen olemme jo myöhässä”

Kirkkonummen Masalassa asuva, eläkkeellä oleva emeritusprofessori Juhani Rinne kirjoitti ensimmäisen artikkelinsa ilmastonmuutoksesta jo 70-luvulla.

Riku Cajander

– Vaikka ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä radikaalisti vähennettäisiin, niin lapsenlapsemme tuntisivat vaikutukset 40–50 vuoden kuluttua, sanoo ilmatieteen laitoksen emeritusprofessori Juhani Rinne.

Eläkepäiviään viettävä Rinne kirjoitti ilmastomuutoksesta jo 1976. Helsingin Sanomien julkaisema juttu oli ensimmäinen suomalaisen tutkijan lehtiartikkeli asiasta.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPPC:n viime syksyistä raporttia Rinne kommentoi kokeneen tutkijan silmin.

– Jos tämän päivän ilmasto-ongelmiin haluttaisiin vaikuttaa, niin toimenpiteet olisi pitänyt tehdä jo 1970-luvulla. On yhdentekevää, tapahtuuko 3–5 asteen lämpeneminen 10 tai 20 vuotta myöhemmin, kun se tulee sieltä joka tapauksessa, Rinne lataa.

Ilmastoraportin mukaan maapallon keskilämpötila on noussut 1800-luvun lopusta 0,8 astetta. Nousu ei ole ollut tasaista ja se on hidastunut vuosina 1998–2012, vaikka hiilidioksidimäärät ilmakehässä ovat koko ajan kasvaneet. Yli 90 prosenttia lisälämmöstä on imeytynyt meriin.

Merivirtojen vaikutukset, tulivuorien päästöt, auringon toiminta sekä hiilen poltosta ja liikenteestä aiheutuneet aerosolimäärät ovat hieman hillinneet lämpötilan nousua kahtena viime vuosikymmenenä.

Lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuotannossa, maataloudessa ja liikenteessä radikaalisti vähenisi.

– Koko maailma pitäisi saada mukaan päästövähennyksiin. Mutta näyttää siltä, että vaikka ihminen on laumaeläin, hänellä ei ole mahdollisuutta hoitaa ja saada kuriin näin isoa, globaalia laumaa.

Etelä-Suomessa kansalaiset ovat neljän viime vuoden aikana kokeneet kovia lumi- ja pakkastalvia. Rinteen mukaan ne eivät osoita sitä, että ilmastonmuutos olisi pysähtymässä.

Tämä talvi onkin taas ollut alkupuoleltaan poikkeuksellisen lämmin ja lumen tulokin viivästyi.

Vallitsevan käsityksen mukaan kovien lumitalvien alkusysäys tulee pohjoisesta. Tuulten mukana meren kosteus ja kylmyys voivat suuntautua Siperiasta lounaaseen Suomen päälle. Jos Suomenlahti on sula, ilmavirtaukset pudottavat kosteuden lumena meille Etelä-Suomeen.

– On mahdollista, että jatkossakin meillä on samanlaisia lumisia talvia.

Suomi on kuitenkin maailman mitassa hyvin marginaalinen alue. Kun muualla lämpenee, täällä voi käydä lyhyellä aikajaksolla mitattuna toisin.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa meihin myös välillisesti. Kun ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät, kuivuudet voivat esimerkiksi romahduttaa maataloutta Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa. Se näkyisi myös meillä.

Pitääkö meidän siis nostaa ilmastonmuutoksen edessä kädet pystyyn, vai kannattaako muuttaa vaikka liikkumistapoja sekä ruokavaliota kasvisten suuntaan?

– On sillä merkitystä, mutta on väärin luvata, että jos teette näin niin ilmasto-ongelmaa ei ole. Yksityisellä ihmisellä on vaikutusta vain jos pystyy kertomaan toimenpiteen viidellä miljardilla.

Poliitikoille ja päättäjille kunnallispolitiikassa Rinteellä on selkeä, mutta vaativa ohje.

– Pitää yrittää vaikuttaa siten, että saataisiin maailmanlaajuinen ilmastosopimus aikaan. Ja jo nyt on yritettävä sopeutua aikamoisiin edessä oleviin muutoksiin.

IPPC:n johtopäätöksiä

Maapallon kasvihuonekaasujen pitoisuus on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan 80 000 vuoteen.

Jokainen kolmesta edellisestä vuosikymmenestä on ollut toista lämpimämpi

Pohjoisella pallonpuoliskolla on koettu lämpimin jakso 1 400 vuoteen

Meret ovat lämmenneet 0,3 astetta 1971–2010.

Pohjoisen napa-alueen nopeutuva sulaminen ja Grönlannin jäätiköiden lohkeaminen sekä keväisen lumipeitteen väheneminen pohjoisella pallonpuoliskolla jatkuu.

Merien happamoituminen on lisääntynyt 0.1 Ph -yksikköä, Suomenlahdella todennäköisesti enemmän, millä on vaikutuksensa merieliöstöön. Rinteen mukaan merten happamoituminen voi vakavuudessaan olla yhtä merkittävä kuin ilmastonmuutos

Ilmaston ääri-ilmiöt – kaatosateet, tulvat, helleaallot, myrskytuhot, kuivuuskaudet - lisääntyvät. Ne vaikuttavat satojen miljoonien ihmisten elämään ja maapallon ravinnontuotantoon.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu