Kulttuuri

Arja Koriseva etsii uudelle levylle rouheutta ja uusia sävyjä

Arja Koriseva on palannut vanhojen asioihin muisteloihin työstämällä kirjaa 25-vuotisesta urastaan. Ammattina artisti -niminen kirja ilmestyy syksyllä.

Hanna Marjanen

Valo ja positiivinen energia. Joissakin ihmisissä ne vain hehkuvat muita näkyvämmin.

Tämä ajatus käy mielessä Arja Korisevan pyyhältäessä ylös portaita jyväskyläläiseen kahvilaan. Hän antaa poskihalauksen, istahtaa vastapäätä ja kertaa viime päivien kuulumiset.

Hän kertoo juosseensa haastattelusta toiseen.

Sitten hän tilaa sämpylän ja cappuccinon. Ja räjähtää nauruun kysyttäessä, miltä tuntuu olla kohta 50-vuotias?

– Miltähän sen pitäisi tuntua? hän ihmettelee.

– Meininki on sama kuin kolme- tai nelikymppisenä.

Yksi asia käy kuitenkin nopeasti selväksi. Se, että tulevaisuudessa tämä nainen haluaa nauttia elämästään yhä monipuolisemmin.

Koriseva kokee sauhunneensa viihteen kentällä jo niin kauan, ettei koe tarpeelliseksi olla keikalla enää joka lauantaina. Hän haluaa tehdä tilaa myös nälkäisille tulokkaille.

Viikonloppupainotteinen laulajan työ on heittänyt hänet monesta yksityiselämän juhlahetkestä pois, joten jatkossa hän haluaa antaa enemmän aikaa läheisilleen.

– Perhe on minun voimavararuukkuni. Rentoudun ja voin hyvin kun saan olla perheeni kanssa. On aivan sama, mitä me kotona teemme tai olemme tekemättä. Elämän onni koostuu pienistä asioista.

Tilanne Koriseva-Karmalan perheessä on ollut lähes viimeisten 20 vuoden ajan se, että perheeseen on kuulunut aina pieni lapsi.

– Monilla viisikymppisillä kaikki lapset ovat lentäneet jo pesästä. Meillä se tilanne ei ole edessä vielä pitkään aikaan.

Monilla viisikymppisillä kaikki lapset ovat lentäneet jo pesästä.”

Samaan hengenvetoon Koriseva toteaa työn olevan silti tärkeä osa hänen elämäänsä.

– Elämän kakussa on niin monta muutakin palasta. Yhtälailla ystävät ovat minulle tärkeitä. On ilo harrastaa ja kokea monenmoista. Pidän myös matkustamisesta. Huomisesta kun ei koskaan tiedä niin nautitaan elämästä nyt!

Ennen kaikkea Koriseva sanoo olevansa onnellinen saadessaan vastaanottaa merkkipaalun näin hyväkuntoisena.

– Ennenhän tässä vaiheessa tuotiin usein lahjoiksi keinutuolia, viirejä tai kävelykeppiä toivottamaan leppoisia elämän ehtoopäiviä. Tänä päivänä jengi voi vaihtaa vaikka ammattia viisikymppisenä ilman, että sitä katsotaan ollenkaan karsaasti. Päinvastoin rohkaistaan.

Koriseva itse ei ole vaihtamassa ammattia, vaan haluaa kehittää itseään laulajana. Hänellä on voimakas halu tiivistää niitä oppeja, mitä hän on matkan varrella saanut.

– Haluan opiskella lisää laulamista sekä haastaa itseni muun muassa operetteihin ja aarioihin. Olen saanut kannustusta ammattilaisilta ja Tähdet, tähdet -ohjelman myötä myös yleisöltäni. Haluan työstää konsertteja, joissa olisi mukana musiikkia eri genreistä, kenties vähän teatteriakin.

Vuosien varrella Koriseva on nähty useissa teattereissa esimerkiksi Lahdessa, Turussa, Seinäjoella ja Tampereella. Näiden haittapuolena hän pitää sitä, että teatteriproduktiot harjoitusperiodeineen ovat melko pitkiä ja tiiviitä rupeamia.

Teattereihin Korisevaa kysellään edelleen. Ilman Tähdet, tähdet -ohjelmaa hän olisikin ollut teatterissa tänä keväänä.

– Jyväskylän kaupunginteatteriin olisi ilo tehdä joskus jotain. Silloin matkakin olisi sopiva. Teatterihan on itsessään aivan ihana.

Koriseva on tanssittanut Suomen kansaa jo 37 vuotta.”

Jos tarkkoja ollaan, niin Koriseva on tanssittanut Suomen kansaa jo 37 vuotta. Keikkailu alkoi 13-vuotiaana, kun hän alkoi esiintyä 15-vuotiaan siskonsa Eijan kanssa omassa bändikokoonpanossa Siskokset ja Peräkylän pojat.

– Muistan yhä ne ensimmäiset keikat ja ennen kaikkea fiiliksen, minkä esiintyminen antoi.

Bändi kiersi tanssilavoilla ja nuorisoseurantaloilla tanssittamassa yleisöä.

– Esimerkiksi Luhangassa esiinnyttiin usein. Jotkut ihmiset tulivat tansseihin veneillä kesämökeiltään. On ollut ihmeellistä tavata näitä ihmisiä nyt, kun he ovat kertoneet olleensa mukana noilla ensikeikoillamme. Sama iloinen meininki on jatkunut näihin päiviin asti. Itsekin käväisen välillä tanssimassa. Onneksi ihana lavakulttuurimme porskuttaa edelleen.

Sitten koitti kevät 1989. Koriseva muistelee ajan olleen yhtä hullunmyllyä.

24-vuotiaan opiskelijan pro gradu oli vielä pahasti kesken. Samoin oli päättöharjoittelun laita.

– Olin silti vakaasti sitä mieltä, että toukokuun loppuun mennessä minulla on maisterin paperit kädessäni. Kuten olikin.

Samoihin aikoihin äiti ilmoitti tyttärensä eräisiin tangokisoihin. Pian kävi selväksi, että tie siellä oli johtamassa televisioitavaan finaaliin saakka.

– Laitoimme konservatoriolla Fortuna-bändin pystyyn. Viuhdoin polkupyörällä Jyväskylästä treeneihin Liinalammen koululle Tikkakoskelle ja takaisin. Kiitos aktiivisen salibandyn pelaamisen, niin olin tosi hyvässä kunnossa tuolloin. Pian oli ohjelmisto kasassa, sillä olimme kukin keikkailleet tahoillamme jo aiemmin. Näin alkoi yli 10 vuotta kestänyt yhteinen työtaival. Sittemmin Fortunan miehistö on vaihtunut.

OKL:ssä opiskelusta Koriseva katsoo olleen hyötyä, sillä se opetti muun muassa organisoimaan ja laatimaan tarkkoja aikatauluja.

Vastavalmistunut opettaja valittiin tangokuningattareksi.”

Kun vastavalmistunut opettaja valittiin tangokuningattareksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla 1989, ponnahdutti se hänet koko kansan tietoisuuteen. Päätoiminen ura iskelmälaulajana sai niin vauhdikkaasti siivet alleen, ettei hän ole ehtinyt tehdä opettajan työtä päivääkään.

– Tuskin minusta luokanopettajaa enää tulee, mutta olen vetänyt erilaisia artisti- ja esiintymistaidon kursseja muun muassa Jyväskylän kristillisellä opistolla. Lisäksi olen luennoinut ilosta, positiivisuudesta sekä arjessa ja työssä jaksamisesta. Näitä teen jatkossa mielelläni enemmänkin.

Parhaillaan Koriseva on palannut vanhojen asioihin muisteloihin työstämällä kirjaa 25-vuotisesta urastaan. Ammattina artisti -niminen kirja ilmestyy syksyllä.

Muutaman vuoden tauon jälkeen Koriseva valmistelee myös uutta pitkäsoittoa, jonka tekeminen on vielä aluillaan. Visio levystä on silti selkeä; hän pyrkii löytämään itsestään tietynlaista rouheutta ja uusia sävyjä.

– Haaveenani on tehdä levy, joka puhuttelisi muitakin kuin iskelmän ystäviä. Sellaisen, joka hengittäisi monenlaista elämänmakuista asiaa. Konserteissani olen hakenut tällaisia tunnetiloja ja sävyjä, mutta nyt haluaisin vangita niitä vahvemmin levylle. Haluaisin lisäksi löytää lauluille sovittajan, joka ajattelee kanssani samoin ja loisi näköiseni instrumenttimaailman.

Entistä tärkeämpään rooliin ovat nousseet myös tekstit.

– Minua kiehtovat kaikki elämänmakuiset tarinat, jotka näin aikuisena naisena tuntuisi hyvältä sanoa ääneen.

Oikeat ihmiset ovat osuneet kohdalleni.”

Kuin pisteenä iin päälle Koriseva sanoo elämän antaneen hänelle paljon enemmän kuin hän osasi odottaa.

Hänen mielestään ihmisen on hyvä asettaa jonkinlaisia toivelistoja elämälleen, sillä unelmat ja suunnitelmat pitävät vireessä.

– Omassa elämässäni monet asiat ovat tapahtuneet suunnittelematta. Ne ovat vain osuneet tielleni. Ilmeisesti olen osannut tarttua niistä oikeisiin samoin kuin oikeat ihmiset ovat osuneet kohdalleni. En voi sanoa muuta kuin, että kovin hienon elämän olen saanut jo elää, Arja Koriseva sanoo.

Teksti: Petri Tuunainen

 

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu