Vaalikoneemme on nyt avattu!

Kulttuuri

Bongaatko muistolaattoja? Helsingissä niitä on satoja

HISTORIA Helsinki on muistolaattojen kaupunki. Pauli Jokinen tuntee muistolaatat.

Pauli Jokinen tuntee Helsingin muistolaatat erinomaisesti. Töölön kisahallin viereiselle metsäkummulle on vuonna 2001 istutettu puu Suomen sodissa kaatuneille. Laatta tietenkin kuuluu asiaan.

Päivi Tuovinen


Helsinkiläinen Pauli Jokinen tietää, että tavallisesta sunnuntaikävelystä voi tulla myös löytöretki – jos vain malttaa nostaa katseensa.

Seinään kiinnitetty laatta tai reliefi herättää kävelijän hetkeksi: ”Kas, tuo taiteilija tai valtiomies on asunut tässä talossa”.

Laki ei säätele muistolaattojen pystyttämistä.”

Helsingin muistolaatoista ei ole olemassa mitään yhtenäistä rekisteriä, mutta Jokinen on päässyt lähelle täydellisyyttä. Hänen kirjansa Muistolaattabongarin opas esittelee peräti 320 laattaa pääkaupungista.

– Näiden kansien sisällä on tuollaiset 95 prosenttia koko Helsingin julkisista muistolaatoista. Muutamia voi tosin olla ohikulkijoilta piilossa esimerkiksi talojen takapihoilla, Jokinen arvioi.

Satojen muistolaattojen joukosta yksi sijaitsee Töölön entisen sokeritehtaan tontilla. Vajaat sata vuotta sitten paikka oli täynnä veristä kuohuntaa.

– Viron apulaisulkoministeri Jüri Vilms joutui sisällissodassa 1918 Helsingin valkoisten valloittajien käsiin. Vilmsiä luultiin punaiseksi ja hänet teloitettiin epäselvissä oloissa, Jokinen kertoo.

Laatta on kapea pronssireliefi, mutta läheskään kaikki laatat eivät ole yhtä suurella vaivalla tehtyjä.

– Yksinkertaisimmillaan muistolaatta voi olla vaikka A4:n kokoinen kaiverrettu laatta, jonka taloyhtiö haluaa kiinnittää talon seinään.

– Mikään laki ei säätele kohtuullisen kokoisten laattojen pystyttämistä, joten sellaisen voi tehdä käytännössä kuka tahansa.

Jokaista muistolaattaa ei myöskään ole tehty suurten valtiomiestekojen johdosta. Esimerkiksi Pikkukoskella seisoo laatta sen kunniaksi, että ministeri ja kansanedustaja Jacob Söderman kiipesi pikkupoikana tähyilemään merirosvoja ja muita Suomea uhkaavia vaaroja.

– Sen laatan kiinnittivät Södermanin ystävät. Ihan mukava syntymäpäivälahja, Jokinen myhäilee.

Pauli Jokinen: Muistolaattabongarin opas – kävelyretkiä Helsingin historiaan. 164 sivua. Minerva 2015.

Tunnetko nämä?

Suomen ensimmäinen elokuvanäytös 1896. Kaupungintalo, Sofiankatu 1.

V.I.Leninin koti keväällä 1906. Vuorimiehenkatu 35, Ullanlinna.

Tarja Halosen koulu 1950-luvulla. Neljäs linja 11–15, Kallio.

Stop töhryille 1998–2008 -projekti. Orapihlajatie, Etelä-Haaga.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu