Puheenaihe

Muistatko Korson kapinan? 50 vuotta sitten The Renegadesin keikan tanssikielto aiheutti kaaoksen

NOSTALGIA  Keravalaisnuorten jammailu eskaloitui 50 vuotta sitten Korson kapinaksi, jota laannuttamaan tarvittiin kymmenen palokuntaa.

Thure Lund ja Juha Mäkinen keskustelevat Korson kapinasta. – Me keravalaiset olemme hieman syyllisiä tapahtumien alkuun, naurahtaa Lund.

Anton Soinne

17. heinäkuuta 1965 keravalainen, tuolloin 19-vuotias Thure Lund vietti iltaa Vantaan Korson Tanhurinteen tanssilavalla, jossa illan pääesiintyjänä oli englantilainen The Renegades -bändi. Ennen sitä lavalla esiintyi muitakin bändejä ja amatöörikitaristit mittelöivät Pohjolan pop -kilpailussa.

Tanssiakin oli määrä olla tunti, siitä oli ilmoitettu lehdessä etukäteen. Porteilla oli kuitenkin ilmoitus, että tanssi olikin peruttu.

Tuolloin vietettiin nimittäin rukouslauantaita, joten tapahtumaan oli pitänyt hakea tanssilupaa erikseen, sillä normaalisti rukouslauantaisin vallitsi tanssikielto.

Tanhurinteelle tanssilupa oli ensin myönnetty, mutta tapahtumapäivänä se oltiin peruttu.

Englantilainen The Renegades -bändi oli 1960-luvulla suosittu Suomessa.

Meitä ei niin kiinnostanut se kilpailu. Me odotimme Renegadesia.

Thure Lund oli matkustanut paikalle höyryjunalla kotoaan Sompiosta. Tanhurinteen tanssilava sijaitsi Korson juna-aseman lähellä ja laiturin päästä lähtevältä oikopolulta pääsi hetkessä määränpäähän. Väkeä paikalle oli saapunut pari tuhatta henkeä ympäri Etelä-Suomen.

– Me keravalaiset olimme siellä omassa porukassamme, ja meitä ei niin kiinnostanut se kilpailu. Me odotimme Renegadesia, Lund hymyilee.

Vaikka tanssikiellosta oli ilmoitettu sisäänkäynnillä, ei Lund ystävineen malttanut olla liikkumatta seuratessaan esityksiä.

– Parin tunnin musiikin kuuntelun jälkeen me keravalaiset aloimme heilua paikallamme rytmin tahdissa. Meillä oli tyttöystävätkin, joten emme voineet olla hytkymättä, Lund muistelee.

Hän kertoo, että järjestyksenvalvojat tulkitsivat liikehdinnän tanssiksi ja kävivät kieltämässä sen. Tanssiminen loppuikin hetkeksi.

– Mutta ei mennyt kauaakaan, kun aloimme jo tanssia uudestaan. Siitä sitten muutkin innostuivat tanssimaan, eivätkä järjestyksenvalvojat enää ehtineet kieltämään kaikkia. Tapahtuman järjestäjät kuuluttivat esiintymislavalta, että kun ei kerran tanssikieltoa noudateta, niin tilaisuus lopetetaan, Lund kertoo.

Koko matkan ajan kuului poliisi- ja paloautojen sireenien ulinaa.”

Yleisön seasta ilmoitukseen vastattiin tempaisemalla paloämpäri lavalle kuuluttajaa kohti. Sen seurauksena järjestäjät katkaisivat välittömästi sähköt ja valot lavalta sammuivat.

Kimpaantunut tanssikansa alkoi repiä muun muassa somisteita paikan seiniltä. Siinä vaiheessa poliisitkin olivat jo saapuneet paikalle järjestyksenvalvojien apuun poistamaan väkeä sisätiloista. Kaaos kuitenkin jatkui ulkona.

– Ulkopuolelle oli tullut nuorisoa vetelehtimään, ja remuajat olivat lähinnä sitä porukkaa. Siellä potkittiin poliisiautoja, ihmiset juoksivat ristiin rastiin ja osa haki radan varrelta sepeliä muille heitettäväksi virkavaltaa päin. Jotkut tekivät alueelle tiesulkuja, Lund kertoo.

Hän arvelee, että osa nuorisosta halusi nähdä palokunnankin paikalla siihen aikaan illasta, joten tanssiminen vain lisääntyi. Kun nuori mies pidätettiin, kaaos yltyi varsinaiseksi mellakaksi, joka lopulta levisi Korson keskustaan asti.

Thure Lund ei kuitenkaan jatkanut matkaansa sinne.

– Siinä vaiheessa suurin osa kavereistani lähti, joten minäkin lähdin kävelemään Saviolle päin tyttöystäväni kanssa. Koko matkan ajan kuului poliisi- ja paloautojen sireenien ulinaa, hän kuvailee.

– Joku sanoi, että poliisi oli myöhemmin ampunut varoituslaukauksia ja joku kertoi saaneensa pampusta. Palokunta oli suihkuttanut vettä mellakoitsijoita päin niin, että viattomat sivullisetkin kastuivat. Se oli melkoinen mellakka, jota torjumassa oli ollut kymmenen palokuntaa, yhteensä 80 miestä, Lund päättää.

Huvikielto

Vielä 1960-luvulla Suomessa vallitsi rukouspäivinä huvikielto, jonka mukaan esimerkiksi tanssiminen ei ollut sallittua rukouspäivän aaton illasta lähtien rukouspäivän iltaan asti. 

Rukouspäiviä oli vuodessa neljä.

Vuonna 1968 huvikielto poistettiin rukouslauantaiden eli rukouspäivien aattojen osalta. Myöhemmin huvikielto poistettiin kokonaan.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu