Kulttuuri

Maijaliisa Dieckmann: Lucia-käännös aiheutti skandaalin

Vanha Porvoo on ollut keskeisessä roolissa Maijaliisa Dieckmannin historiallisissa kirjoissa.

Maarit Gabrielsson

Lasten- ja nuortenkirjailija Maijaliisa Dieckmann pitää kädessään uunituoretta omaelämänkerrallista teosta Kirja ja Lettupannu , jossa hän muistelee elämäänsä ennen sotia aina nykypäivään asti.

Dieckmannin teos on kooste hänen elämästään iloineen ja suruineen. Se kuvaa perheenäidin ja opettajan tien menestyneeksi lasten- ja nuortenkirjailijaksi.

”Sota. Se heittää varjon lapsuuteni ylle. Se on läsnä jokaisessa muistikuvassa”. Nämä ovat kirjailijan ensilauseet.

Maijaliisa Dieckmann os. Laurinen syntyi vuonna 1934 Mellilässä opettajaäidin ja maanviljelijäisän perheeseen.

Kirjassa hän kertoo kotikylänsä elämästä ja opettajavuosistaan Naantalissa.

Porvooseen Dieckmann muutti Naantalista vuonna 1973.

– Mieheni Christian sai työpaikan Helsingistä, mutta en olisi voinut kuvitellakaan, että olisimme muuttaneet Helsinkiin, hän muistelee.

Pariskunta sai ostettua heti alussa talon Porvoon Uikkutieltä, jossa he asuvat edelleenkin.

Porvooseen muutto toi pettymyksen Naantalin pikkusievään ympäristöön tottuneelle.

Dieckmann kertoo kirjassaan, miten hän oli kauhuissaan uudesta työpaikastaan Keskuskoulussa.

”Se on kolmikerroksinen kivikolossi, joka tuoksuu vanhalle koululle. Katson varovasti ikkunasta ulos. Piha on pelkkää hiekkaerämaata, ei ruusupuskia eikä puita niin kuin Kuparivuoren koulun herttaisella pihalla.

Kan ja få yks sekaleipä?

 

 

”Tahdon takaisin! Tahdon Naantalin pikkusievät pihamaat ja puistojen kukkaistutukset.”

 

Vanha Porvookaan ei ollut sitä mitä hän oli kuvitellut.

”Paljon mainostettu hurma ei pure, sillä vanhojen rakennusten joukossa on täysin korjaamattomia ja rapistuneita rötisköitä, jotka ovat kuin rikkinäinen hammas muuten moitteettomassa hammasrivistössä. Kaipaan tuskaantuneena Naantalin idylliä ja koen pakokauhua.”

Hän totesi osuneensa myös kielikylpylään. ”Kan ja få yks sekaleipä?, kysyttiin ruokakaupassa.

Dieckmann kiittelee sen sijaan, miten porvoolaiset ottivat hänet hyvin vastaan.

– Täällä oli itäisempi, karjalaisempi vaikutus, mikä oli vastakohta jäyhään länsisuomalaiseen ilmapiiriin tottuneelle.

Porvoossa eletyt vuodet ovat merkinneet Dieckmannille runsaita kirjoituksen vuosia.

Tuotteliaalta kirjailijalta on vuosikymmenien aikana syntynyt kirjoja ja näytelmiä tiuhaan tahtiin.

Palkintoja ja kunnianosoituksia on niitäkin tipahtanut laariin kiitettävästi.

Kirjailija kirjoittaa humoristisesti ja elävästi monista arjen tapahtumista niin koulumaailmassa kuin kirjallisuuden piirissäkin, mutta myös elämysrikkaista vaellusretkistä Lapin tuntureille ja jängille.

Kuusenkerkät popsittiin nälkäisiin suihin.

 

 

Unohtumattoman seikkailun hän koki puolisonsa kanssa, kun he tekivät 90 kilometrin mittaisen vaelluksen Joensuusta Kolille.

 

Rankkasade yllätti, ruoka alkoi loppua ja heidän oli turvauduttava luonnonantimiin. Niinpä kuusenkerkät ja mustikanlehdet popsittiin nälkäisiin suihin.

Mutta se, miksi Dieckmann ja poliitikko Lasse Lehtinen joutuivat aamuvarhain autoretkelle, on hauska lisämauste.

Dieckmann kertoo myös, miten hän Porvoossa törmäsi kielikynnykseen.

Hän käänsi Lucia-laulun suomeksi ja harjoitutti joka vuosi koulussa tyttöjä Lucianpäivänä esittämään sitä.

”Lucia-päivän lähestyessä kerroin Lucia-harrastuksestani Borgåbladetille. Siitä julkaistiin artikkeli, ja suomenkielinen lauluni painettiin lehden sivulle kauniiseen lumiseen maisemaan.”

Kirjailija muistelee, mitä siitä seurasi.

”Lehden yleisönosasto tulvi kiukkuisia kannanottoja. Suomalaisilla ei ole mitään oikeutta varastaa ruotsalaisilta heidän ylimuistoista nautintaoikeuttaan Luciaan.”

Kohu laantui, eikä eroamaan vaadittua toimittajaakaan pistetty pellolle.

Tove Jansson tuli Dieckmannin elämään Janssonin 100-vuotisjuhlan lähestyessä.

– Lastenkirjallisuuden kriitikko Ismo Loivamaa tuuppi minua töihin ja totesi, että olisi hyvä saada kirja Toven lapsuudesta.

– Ajattelin, että siihen voisi ottaa tuokiokuvia Pellingistä, jossa Tove vietti lapsuutensa kesiä.

Hyvälle alulle tuli kuitenkin stoppi.

Moomin Characters -säätiö ei antanut kirjalle julkaisulupaa.

– Se oli minulle kova paikka, kolahti itsetuntooni, Dieckmann toteaa.

Mutta hän ei hevillä luovuttanut.

– Olen kirjoittanut Lastenmaa -lehteen ilman lupaa Tove Janssonin lapsuudesta ja näytelmän Pentti Kinosmaan vetämälle porvoolaiselle Teatteri Soittorasialle.

– Mitähän Moomin Characters sanoisi, jos tietäisi?”

Maijaliisa Dieckmann

Syntynyt: 2.2.1934 Mellilässä.

Koulutus: yo Loimaan Yhteiskoulu 1953, HuK Turun Yliopisto 1958, luokanopettaja Turun opettajakorkeakoulu 1962.

Työkokemus: luokanopettajana Naantalissa, Lahdessa ja Porvoossa 1962–94.

Kirjallinen tuotanto: 26 historiallista nuortenkirjaa, 28 muita lasten- ja nuortenkirjoja, 6 aikuisten kirjaa.

Lisäksi: 16 näytelmää harrastajateattereille, 11 lastennäytelmää.

Palkintoja: mm. pohjoismainen kuunnelmapalkinto, Tauno Karilas-palkinto, Topelius-palkinto, Arvid Lydecken-palkinto, Porvoon kaupungin kulttuuripalkinto.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu