Puheenaihe

Vantaan tilakeskusjohtaja: Hometta on joka talossa – ihmiset eivät vain kestä sitä

KIINTEISTÖT Tilakeskuksen rahat haihtuvat sisäilmakorjauksiin.

Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius toivoo, että kaupungilla olisi mahdollisuus käyttää määrärahat näkyvien kohteiden korjaukseen. Nyt valtaosan sisäilmakorjausten budjetista nielevät oireilmoitusten perusteella tehtävät korjaukset.

Marika Lumme

Vantaalaisia kouluja korjataan jatkuvasti. Keskustelua on herättänyt erityisesti jo korjattujen tai vastarakennettujen kohteiden vaatima korjaus. Korjaustoimenpiteet koskevat myös useita päiväkoteja sekä muita kaupungin kiinteistöjä.

Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius näkee jatkuvien korjausten taustalla kolme syytä.

Ensimmäisenä hän nostaa esille rakennusten elinkaaren. Kaikkia rakennuksia tulee korjata, mielellään jo ennakkoon käyttöiän ja kunnon perusteella.

– Korjausvapaata rakennusta ei olekaan. Kaikki kohteet vaativat kunnostusta ja tämä ihmisten tulisi ymmärtää. Esimerkiksi rikkinäisillä ikkunanpuitteilla voi olla vakavat seuraukset, jos vesi tulee niistä sisään rakenteisiin, hän selvittää.

Toinen syy korjauksiin ovat rakennusvirheet. Merkittävä tekijä virheisiin on liian tiukka rakennusaikataulu: lattiat eivät ehdi kuivaa tai kuivumiselle ei luoda riittäviä olosuhteita. Ongelmia ilmenee erityisesti tiloissa, joissa lattiavalun päälle laitetaan muovimatto.

Rakennusvirheet ovat haastavia. Wallenius viittaa erityisesti kosteuden mittaamiseen. Rakennusvaiheen mittaustulos voi näyttää, että lattia on kuiva, mutta myöhemmin kosteutta löytyy. Näin kävi esimerkiksi Kanniston koulussa.

– Mittaaminen on vaikea laji. Muistettava on myös, että virheetöntä rakentamista ei ole, hän korostaa.

Kolmas syy korjauksiin on tilojen käyttäjien oireilu. Käyttäjien ilmoitus oireista johtaa aina asian tutkimiseen ja hyvin usein korjaustoimenpiteisiin. Oireiluilmoitukset työllistävät tilakeskusta valtavasti.

– Oireilun perusteella tehtävät korjaukset ovat loputon savotta. Tuntuu, että korjaustoimenpiteiden hyöty kuivuu kokoon kun jatkuvasti tulee uusia ilmoituksia tai tehdyt toimenpiteet eivät poista kaikkien oireita, Wallenius harmittelee.

Tilakeskuksen johtaja pohtii, ovatko ihmiset tänä päivänä erityisen herkkiä reagoimaan sisäilmaan. Haastavaa on myös tietää onko kyse esimerkiksi syysflunssasta.

– Hometta ja mikrobeja on joka kiinteistössä. Ihmiset eivät vain tänä päivänä kestä sitä. Onko lajisto muuttunut ärhäkämmäksi, että ihmiset ovat herkempiä?

Tilakeskuksen sisäilmakorjauksiin kohdistettu budjetti on tänä vuonna kolme miljoonaa euroa. Oireilmoitusten perusteella tehtävät korjaukset nielevät valtaosan ja rahat eivät riitä. Tilakeskus hakee lisämäärärahaa loppuvuodelle. Asiasta päätetään marraskuussa.

Onko tilakeskus mahdottoman tehtävän edessä korjausta vaativien kohteiden kanssa?

– Kyllä tämä epätoivoinen asetelma on, jos käyttäjät eivät hyväksy tiloja. Me emme voi tehdä uusia, koska rahaa ei ole. Meillä ei myöskään ole tyhjiä tiloja väistötiloiksi.

Tiukempi
laadunvalvonta

Tilakeskus satsaa laadunvalvontaan kaikissa kohteissa.

Henkilöstöä koulutetaan ja ulkopuolisen konsultin tekemää laadunseurantaa on lisätty.

Sääsuojausta ja takuuajan seurantaa kokeillaan uudisrakentamisessa.

Sisäilmakorjauksia varten palkattiin keväällä LVI-tekninen sisäilma-asiantuntija.

Urakoitsijoiden kilpailutukset ovat käynnissä. Sopimus ISS:n kanssa päättyi toukokuussa.

Tilakeskus teettää kosteusmittauksia myös itse, urakoitsijan lisäksi.

Lisää aiheesta: 

Uutta tietoa homekorjauksista – väärin tehty loppusiivouskin altistaa asukkaat26.3.2015 05.40
Tämäkö parannus? – Vantaa siirsi oppilaat Myllymäen purettavan homekoulun sivurakennukseen20.1.2015 15.56
Vantaa lupaa lisää rahaa koulujen sisäilmaongelmien hoitoon31.10.2014 06.00

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu