Puheenaihe

Lääkäri: ”Energiatiiviit talot ovat myrkkytaloja”

Professori Ville Valtosen mukaan noin joka viidennessä koulussa ja päiväkodissa on merkittävä home- ja kosteusvaurio. Hinnan maksaa tuleva aikuissukupolvi.

Marika Lumme

Professori Ville Valtonen ei usko ihmisten olevan herkempiä homeelle kuin aiemminkaan. Vantaan Sanomat uutisoi (VS 14.10.) sisäilmaongelmien ja ihmisten oireilmoitusten työllistävän tilakeskusta huomattavasti. Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius pohti, ovatko ihmiset tänä päivänä erityisen herkkiä reagoimaan homeisiin ja mikrobeihin.

300 nuorta opettajaa joutuu olemaan pitkillä sairauslomilla.”

 

 

Valtosen mielestä kiinteistöissä on todellinen ongelma. Energiatiivis ja huonolaatuinen rakentaminen sekä erilaiset kosteusvauriot ovat Valtosen mukaan merkittävimmät syyt sisäilmaoireille. Hän nostaa esille myös arveluttavat ja huonosti tutkitut rakennusmateriaalit.

 

– 1970-luvulla alettiin rakentaa energiatiiviitä taloja, jotka ovat lääkärille sama asia kuin myrkkytalot, Valtonen kiteyttää.

– Rakennusvaiheessa rakenteisiin mahdollisesti jäänyt kosteus, tai vuodot myöhemmin rakennuksen elinkaaren aikana, johtavat usein homeen pesiytymiseen rakenteisiin, koska kosteutta ei saada riittävästi kuivatettua pois. Monet esimerkiksi kipsiä sisältävät kostuneet rakennusaineet jo yksinään voivat erittää ympäristöön monia myrkyllisiä yhdisteitä, hän jatkaa.

– 80-luvulta lähtien kipsilevyt ovat toinen pommi. Niihin lisättiin booria paloturvallisuussyistä. Boori edesauttaa myrkyllisten homesienten pesiytymistä kosteisiin kipsilevyihin ja niistä vapautuu vaarallisia myrkkyjä sisäilmaan. Vielä tasakatot ovat oma lukunsa, ne näyttävät helposti vuotavan, jos niitä ei huolleta asianmukaisesti.

Ongelmat toistuvat vielä tänä päivänä uudisrakentamisessa. Valtosen mukaan on suorastaan rikollista, että esimerkiksi kouluja rakennetaan niin tiukalla aikataululla, että muovimatot täytyy asentaa vielä märän lattiavalun päälle. Kostean lattiabetonin, muovimaton ja liiman sekoituksesta haihtuu monia haitallisia yhdistelmiä. Joku ihminen reagoi talon home- ja kosteusvaurioihin jo parissa kuukaudessa, joku vasta kymmenien vuosien päästä.

Rakennusten toistuva korjaaminen ja ihmisten sairastelu vaurioituneissa rakennuksissa on usein kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.

– Suur-Helsingin alueella on tällä hetkellä noin 300 nuorta opettajaa, jotka eivät löydä yhtäkään koulurakennusta, jossa he voisivat opettaa sisäilmasta saamiensa oireiden takia, vaan joutuvat olemaan pitkillä sairauslomilla. Jotkut ajautuvat jopa työkyvyttömyyseläkkeelle.

Valtosella on kokemusta infektiotaudeista runsaasti. Hän työskenteli 40 vuoden ajan Hyksissä eri viroissa ja lopuksi infektiosairauksien klinikan ylilääkärinä. 71-vuotias Valtonen pitää edelleen vastaanottoa Helsingissä kaksi kertaa viikossa. Harvardissakin aikoinaan opintoja suorittanut professori kurkkaa parinkymmenen vuoden päähän.

– Tämä on valtava ongelma, joka tulee paisumaan lähivuosina. Hinnan maksaa tuleva aikuissukupolvi, joka altistuu parhaillaan homeelle ja kosteusvaurioille jo päiväkodeissa ja kouluissa.

Lisää aiheesta: 

Vantaan tilakeskusjohtaja: Hometta on joka talossa – ihmiset eivät vain kestä sitä15.10.2015 06.00
Hämeenkylän koulun korjaukset jäivät kesken – lapset korjausta vaativissa kerhotiloissa10.10.2015 07.00
Mikä Hämeenkylän koulua vaivaa? – Vuosikausien korjailu ei poista ongelmia24.1.2015 13.00

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu