Taide kruunaa Tikkurilan ytimen – paraatipaikka kunnostetaan neljällä miljoonalla

Fast Weld Oy:n Matti Väisänen hitsaa Vesipeili-altaan putkistoa Vantaan kaupungintalon edustalla. Suihkulähde valmistuu ensi kesänä.

Armi Suojanen

Merja Rankin ja Outi Turpeisen Apaja-veistos liittyy Tikkurilantorin yhteyteen rakennettavaan Vesipeili-altaaseen. Kalastajatyttöä säilytetään kaupungintalossa ennen kuin se sijoitetaan oikealle paikalleen.

Armi Suojanen

Apaja-veistos on osa kaupungintalon viereen tulevaa suihkulähdettä.

Armi Suojanen

YMPÄRISTÖ Vantaan paraatipaikka kunnostetaan yhteensä noin neljällä miljoonalla eurolla.

Tikkurilan aseman ympäristö radan länsipuolella alkaa olla pian valmis. Kaupungintalo on remontoitu sekä laajennettu ja asuinkerrostaloihin on rakennettu yli 230 asuntoa.

Kauppakeskus Dixin toista vaihetta vielä tehdään ja kirkkokortteli odottaa päätöksiä, mutta ensi kesänä valmistuu Tikkurilantorin ympäristö taideteoksineen. Ne viimeistelevät kaupungin paraatipaikan kaupungintalon yhteydessä.

Vaikka Tikkurilan ydin on moderni, sen taidekonsepti luottaa nostalgiaan. Teosten yhteinen teema on 1950-luku ja koti.

Koko Tikkurilantorin kustannukset ovat noin 2,5 miljoonaa euroa.”

Näyttävin teos on suuri Vesipeili altaineen. Siihen liittyy Merja Rankin ja Outi TurpeisenApaja-teos pronssisine kalastajatyttöineen ja valokaloineen. Viereisellä penkillä on lisäksi pronssista veistetyt takki, hattu ja salkku.

Vesiallas valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

– Sen rakentamiskustannukset ovat noin 460 000 euroa, kertoo Vantaan kaupungin projektisuunnittelija Seija Tulonen.

– Altaassa ei ole suihkulähdettä, vaan vettä kierrätetään normaalisti limoittumisen estämiseksi.

Torilla on jo valmiina Riikka Latva-SompinKotiseutu-teos, jossa on kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923–2015) tekstiä käännettynä yhdelletoista kielelle. Tekstit on kaiverrettu graniittilaattoihin. Samaan teokseen kuuluu torin pintaa elävöittävä, kolmen gobo-valaisimen heijastama kasviaihe ja Leppäsen teksteillä sekä valolla varustetut P-kirjaimet pysäköintihallin sisäänkäynneissä.

– Koko Tikkurilantorin kustannukset ovat noin 2,5 miljoonaa euroa. Summa sisältää varsinaisen torialueen, kaupungintalon edustan laatoitetun alueen, vesialtaan sekä näihin liittyvät taideteokset, Tulonen laskee.

Hän kuvailee, että torin ympäristön valaistus on toteutettu hienovaraisesti julkisivujen, gobo-valaisimien ja valokivien avulla.

– Perinteistä pylväsvalaistusta ei silloin tarvita. Valaistus on huomioitu myös taideteoksissa. Valaistuksen on suunnitellut Valoa design Oy.

Taiteen osuus kokonaiskustannuksista on noin 170 000 euroa. Se sisältää koko taidehankkeen taiteilijapalkkiot, myös Kirjastopuistoon tulevien teosten osuuden.

– Kaupungintalon ja kirjaston välisen Kirjastopuiston rakentaminen alkaa näillä näkymin touko–kesäkuussa ja se valmistuu ensi vuonna, selvittää Vantaan puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen.

Puiston kustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa euroa.

– Puistoon on tulossa muun muassa aidattu leikkialue, pieni skeittipaikka sekä nurmipintainen alue oleskelua ja erilaisia tapahtumia varten, Keskinen luettelee.

Puiston ja torin kohtaamispaikkaan tulee Rankin suunnittelema kuusimetrinen Tarinapuu.

Verkkokeskustelussa on kritisoitu, miksi Vantaa laittaa rahaa Tikkurilantorin taiteeseen eikä käytä rahoja esimerkiksi koulujen korjaamiseen. Kulttuurijohtaja Annukka Larkion mielestä ei ole mieltä asettaa taidetta ja kouluja vastakkain.

– Kulttuuri on merkittävä hyvinvoinnin tekijä. Taiteen tehtävä on tuoda iloa ja viihtyvyyttä.

Taiteen tehtävä on tuoda iloa ja viihtyvyyttä.”

Larkio korostaa myös, että julkinen taide on tasapuolista, sillä siitä voivat nauttia kaikki ihmiset iästä tai asuinpaikasta riippumatta.

– Kansainvälisenä kaupunkina Vantaan pitää myös näyttää kansainväliseltä, hän tähdentää.

Larkio huomauttaa lisäksi, että iso osa julkisen taiteen kuluista jaetaan maankäytön, kulttuurin ja rakentajien kesken. Näin on tehty muun muassa Leinelässä ja Kivistössä.

Tikkurilan keskusta komistuu

Kaupungintalon lähistön alueesta järjestettiin maisema-arkkitehtuurikilpailu 2007. Sen voitti Maisemasuunnittelu Hemgårdin Tik’kuja.

Kuntatekniikan keskus laati julkisen ulkotilan yleissuunnitelman voittajaehdotuksen pohjalta.

Taidekonsepti sisältää Jaana Brinck, Riikka Latva-Somppi, Merja Ranki ja Outi Turpeinen, taideteoksia. Niiden yhteinen teema on 1950-luku ja koti.

Alue on valmis 2017, kun Kirjastopuistokin rakennetaan valmiiksi.

Written by:

Armi Suojanen

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Kisa ratkesi: Tällaista keidasta suunnitellaan Tikkurilan jokirantaanTikkurilan kirjaston pyhäaukiolo jatkuu ainakin kesäänKaupungintalon edustalle rakennetaan vesiallas – tältä se näyttää