Paikalliset

Håkansbölen kartano avataan kaupunkilaisille

Vuonna 1905 rakennettu Håkansbölen kartanon päärakennus on ensimmäinen arkkitehti Armas Lindgrenin yksin piirtämistä kartanoista. Toinen on Haikko. Muita kartanoita hän suunnitteli yhdessä arkkitehtiystäviensä kanssa.

Päivi Tuovinen

Hakunilassa sijaitseva Håkansböle on Vantaan kartanoista parhaiten säilyttänyt rakennustaiteellisen ja historiallisen arvonsa.

Kymmenkunta rakennusta käsittävä miljöö on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.

Poikkeuksellista Armas Lindgrenin piirtämässä kartanossa on sekin, että arkkitehti suunnitteli myös talon kalustuksen. Suurin osa huonekaluista on tallessa.

Sisätilat ovat lähes alkuperäisessä kuosissa, sillä kartanoa viime vuosisadan hallinnut Sanmarkin suku ei juurikaan teettänyt siellä muutoksia.

Vantaan kaupunki osti Håkansbölen vuonna 2005. Ensitöikseen uusi kartanonherra on kunnostanut rakennusta sisältä ja ulkoa. Piha on laitettu paraatikuntoon.

Hulppeiden tilojen käyttöä on mietitty kaikessa rauhassa, ja rakennuksista sekä ympäristöstä on teetetty selvityksiä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi äskettäin kaavamuutoksen, jonka ytimenä on kartanokokonaisuuden avaaminen suljetusta sukukartanosta julkiseksi tilaksi.

– Kartanosta ei tule suljettua aluetta, vaan se on kaupunkilaisten käytettävissä. Kunnostettu puutarha toimii yleisenä puistona, aluearkkitehti Anitta Pentinmikko kertoo.

Puiston avajaiset järjestetään elokuussa.

Sekakäyttö lienee paras sana kuvaamaan Håkansbölen tulevaisuutta. Päärakennus toimii ainakin museona ja kaupungin edustustiloina.

Päärakennuksessa järjestetään ehkä myös pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia. Suurelle yleisölle sitä esiteltäisiin opastetuilla kierroksilla.

Pehtorintupa, Sepäntalo, aitat, tallit ja navetta tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia käsityöpajojen, näyttelyiden ja vaikka kesäteatterin toteuttamiseen. Alueelle tulee kahvila, ehkä ravintolakin.

Tilojen käyttöä ohjaavat kaupungin tilakeskus, kulttuuritoimi ja kaupunginmuseo.

Perusajatuksena on, että kartanonmäki pysyy edelleen asuttuna.

– Alueen kehittämisen ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kartanoalueelle saadaan ympärivuorokautisia asukkaita, Pentinmikko sanoo.

Osa päärakennuksen yläkerrasta erotetaan ”kartanonisännän” eli talonmiehen tai puutarhurin asunnoksi. Asuntoja voi tulla myös Mankelitupaan, Karjanhoitajan taloon sekä Tessenin taloon.

Vielä valtuuston hyväksyttäväksi menevä kaava sallii myös muutaman uuden omakotitalon rakentamisen sekä talousrakennuksia olemassa oleville taloille.

Kesäistä elämää Håkansböleen tuovat jatkossakin viljelypalstat, joita tilan mailla on paljon.

Palstanpitäjät saavat ehkä oman huoltorakennuksensa.

Mihin Håkansbölen kartanoa voisi käyttää? Ota kantaa!

Historiallinen kartano

Rakentui pienen kylän paikalle, joka syntyi 1500-luvulla.

Helsingin rikkain mies Johan Sederholm omisti sen 1760-1792.

Munsterhjelmien aikana 1838-1879 tila laajeni noin 900 hehtaariin.

Sanmark-suku osti sen 1905, jolloin Armas Lindgren suunnitteli nykyisen päärakennuksen.

Torpparilain myötä kartanosta lohkottiin pienempiä tiloja.

Myöhemmin Hakunilan kaupunginosa on rakentunut kartanon maille.

Kaupungin ostaessa 2005 tilan koko oli enää 6 hehtaaria.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu