Puheenaihe

Näin muslimit uppoutuvat paastonaikaan Vantaalla

USKO Noin 70 prosenttia Vantaan muslimeista viettää ramadania. Osa joutuu lopettamaan paaston sairauden takia.

Adem Ünsal ja Arslan Taskin jutustelevat kulttuurikeskuksen keittiössä. Ensi maanantaina siellä valmistellaan paastokuukauden ensimmäisen illan ateriaa.

Johanna Erjonsalo

Täällä Suomen Diyanet Yhdistyksen kulttuurikeskuksessa käy maanantai-illasta lähtien kuhina, kun muslimit keskittyvät viettämään paastokuukauttaan ramadania.

Muslimit tulevat Länsimäen keskukseen joka ilta hämärän aikaan ruokailemaan, rukoilemaan, lukemaan Koraania ja oleilemaan yhdessä.

Tällaisia rukoushuoneen sisältäviä kokoontumispaikkoja ja moskeijoita on useita Vantaalla, ja pian ne täyttyvät paastoavista muslimeista. Pyhää paastonaikaa juhlistetaan myös useissa kodeissa.

– Tänne keskukseen tulee 50–60 henkeä, heistä noin 40 on miehiä. Suurin osa on turkkilaisia, mutta mukana on myös ramadanista kiinnostuneita ei-muslimeja, ennakoi yhdistyksen puheenjohtaja Arslan Taskin.

Ramadanin aikana terveet, pääosin yli 14-vuotiaat muslimit kieltäytyvät juomasta, ruuasta ja muista ruumillisista nautinnoista aamunsarastuksen ja auringonlaskun välillä.

– Päivisin elämme muuten normaalisti: osa käy töissä, osa lomailee, Taskin kertoo.

Suomessa ramadania on hieman hankalaa viettää kesällä, koska pimeitä tunteja on vähän.

Ramadaniin ei juuri valmistauduta muutoin kuin suunnittelemalla aterioita. Iltayhdentoista maissa nautittavalla iftar-aterialla muslimi saa juoda vettä ja syödä koko päivän edestä.

Paastonaikana joka ilta yksi henkilö tai perhe maksaa kaikkien kulttuurikeskukseen tulevien iftar-ateriat. Illan hinta on lähes 300 euroa.

Alkuruokana on aina keittoa. Pääruuaksi on yleensä naudan, kanan tai lampaan lihasta tehtyjä turkkilaisruokia. Moni syö myös kevyen suhur-aterian ennen aamunsarastusta.

Imaami Adem Ünsal kertoo, että ramadanin päätarkoituksena on elää Jumalan tahdon mukaan.

– Samalla voimme ymmärtää ihmisiä, joilla ei ole ruokaa. Paasto tekee hyvää myös terveydelle, Ünsal sanoo.

Tosin kaikille terveillekään paasto ei aina sovi. Taskin arvioi, että muutama henkilö 50–60:stä voi joutua lopettamaan sen ainakin väliaikaisesti sairauden takia.

Ei-uskovaisia ei voi pakottaa noudattamaan ramadania.

Taskin, Ünsal ja Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon arvioivat, että 70 prosenttia Vantaan muslimeista viettää ramadania jollain tavoin.

– Osa muslimeista on maallistuneita, eivätkä he rukoile. Monet silti paastoavat ja osallistuvat tapahtumiin. Ramadan tuo heille mieleen lapsuudenmuistoja synnyinmaasta, Hamdon kertoo.

Vantaan monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola sanoo, ettei kaupungilla ole virallisia lukuja Vantaan muslimeista, koska islaminuskoiset eivät maksa kirkollisveroja.

– Hyvin karkean arvion mukaan islaminuskoisia on Vantaalla 6 000, Lautiola kertoo.

Ramadan

Ramadania vietetään tänä vuonna 6.6.–5.7.

Paastonaikana muslimit pidättäytyvät ruuasta, juomasta ja muista ruumiillisista nautinnoista aamunsarastuksen ja auringonlaskun välillä.

Auringon laskiessa perhe kokoontuu iftar-aterialle ja ennen aamunsarastusta suhur-aterialle.

Tarkoitus on opettaa kestävyyttä ja kärsivällisyyttä sekä vahvistaa uskoa.

Ramadanin päätyttyä muslimit juhlivat Eid-juhlaa.

Ramadan alkaa joka vuosi aina 11 päivää edellistä aiemmin, koska islamilainen kalenteri seuraa kuunkiertoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Ramadan vilkastuttaa moskeijan rukoushetkiä Koivukylässä31.7.2012 06.43

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu