Puheenaihe

Lähes jokainen koulu Espoossa sai "haasteellisen alueen" tukirahaa – Vantaalle vain 780 000 euroa

KOULUTUS Vauras Espoo sai 2,4 miljoonaa euroa, mikä on 12 prosenttia koko Suomen tukirahoista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Suomen kouluille yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Kuvituskuva.

Arkisto/Päivi Tuovinen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Espoon kaupungin opetustoimelle yhteensä 2 386 000 euroa tasa-arvon ja erityisopetuksen laadun edistämiseen vuosille 2016 ja 2017.

Kun tukirahoja myönnettiin yhteensä 20 miljoonaa, sai Espoo huikeat 12 prosenttia koko Suomen tukipotista. Vertailun vuoksi Helsinki sai yhteensä 1 990 000 euroa ja Vantaa vain 779 000 euroa.

Tuet jakautuvat pääkaupunkiseudulla varsin erikoisesti, sillä Espoossa oli vuonna 2015 noin 29 000 peruskoulun oppilasta, Helsingissä noin 48 000 ja Vantaalla noin 22 000.

Tämä tarkoittaa, että Espoo sai noin 82 euroa oppilasta kohti, Helsinki noin 41 euroa oppilasta kohti ja Vantaa noin 36 euroa oppilasta kohti.

Avustusrahoilla on tarkoitus tukea haasteellisilla alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on allekirjoittanut päätöksen, mutta ei ole erityisavustajansa mukaan tehnyt virkamiehen esitykseen muutoksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualueen johtaja Jari Rajanen arvioi Espoon saaman määrän johtuvan siitä, että kaikkiin espoolaisiin kouluihin haettiin tukea.

– Minun nähdäkseni kyse on siitä, että Espoo on hakenut tukea useaan kouluun. Vain yksi espoolainen koulu on jäänyt ulos avustusten piiristä, Rajanen sanoo.

Vantaa oli hakenut tukia yhteensä 840 000 euron edestä, kun taas Espoo haki tukia 2 520 000 euron edestä. Rajanen arvioi, että useampi vantaalainen koulu olisi saanut tukea, jos niitä oltaisiin haettu.

Toimituksesta ei tavoitettu maanantai-iltapäivänä Vantaan opetustoimelta henkilöä kommentoimaan asiaa.

Avustukset jaettiin kolmen kriteerin perusteella. Kriteerit ovat työttömyysaste, vieraskielisten osuus ja 30–54 vuotiaiden vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäluokasta.

Avustukset kohdennettiin yksiköille, jotka ylittivät ainakin yhden kansallisista keskiarvoista. Työttömyyden osalta kansallisen keskiarvon vertailuluku oli 12,5, koulutuksen osalta 14,4 ja vieraskielisten osalta 5,7.

Moni Espoon kouluista sai avustusta sen takia, että vieraskielisten osuus ylitti kansallisen keskiarvon, vaikka muut arvot jäivät vajaiksi.

Esimerkiksi espoolaisen pientaloalueen Latokasken koulun alueella työttömyyden vertailuluku on 5,9 ja koulutuksen 9,3, jotka molemmat jäävät kauas keskiarvoista.

Vieraskielisten osalta luku on kuitenkin 6,7, jonka takia koulu saa avustusta. Latokasken koulu saa avustusta 21 000 euroa.

Espoon saama tuen määrä vaikuttaa tilastojen valossa epäsuhtaiselta Helsinkiin ja Vantaaseen verrattuna. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta toukokuussa oli Espoossa 10,2 prosenttia, Helsingissä 12,3 prosenttia ja Vantaalla 11,8 prosenttia.

Vuonna 2014 puolestaan peruskoulun jälkeinen tutkinto uupui Vantaalla 32 prosentilta, Helsingissä 27 prosentilta ja Espoossa 25 prosentilta. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita oli Espoossa selvästi eniten, 45 prosenttia, kun Helsingissä heitä oli 40 prosenttia ja Vantaalla vain 30 prosenttia.

Espoossa vieraskielisten määrä vuonna 2015 oli 14,2 prosenttia, Helsingissä 14,0 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia.

Lisää aiheesta: 

Nettipoliisi Fobba huolestunut koulukiusaamisesta – "Koulu toimii poliisina, syyttäjänä ja tuomioistuimena"9.7.2016 08.38

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu