Puheenaihe

Kroonista kipua? Keho jatkuvasti jumissa? – Kolmikymppisen Pontuksen ratkaisu toi pysyvän muutoksen

HYVINVOINTI Antigym opettaa oman kehon tuntemiseen.

Pontus Anckar näyttää esimerkin siitä, missä asennossa istuminen ei olekaan enää niin helppoa.

Tomi Kangasniemi

Pontus Anckar on liikkunut koko ikänsä. Nuorempana hän urheili aktiivisesti ja keskittyi voimailuun sekä kehonrakennukseen tosissaan. Sitten 26–27-vuotiaana alkoivat erilaiset vammat kiusaamaan.

– Selkävaivoista se alkoi, sitten oli vuorossa olkapää. Kokeilin kaikenlaista, kuten fysioterapiaa, jumppia ja itämaisiakin lajeja. Lopulta selkä leikattiin.

Anckar ihmetteli, missä on vika, kun hän teki kaiken kuten pitäisi. Niinpä hän lähti tutkimaan asioita. Antigymiin hän törmäsi netissä. Antigymin kehittäjän Thérèse Bertherat’n ajatukset innostivat sen verran, että hän hankki tämän kirjan ja ryhtyi tekemään harjoituksia.

– Kirja oli jo silmien avaaja. Jännitystiloihin on aina jokin syy, ja selkäkivunkin takana voi olla ahdistus. Lihaslukkojen takana on usein vaikeita tunteita.

Antigymin perusajatuksena on, että kehoon tallentuvat lapsuuden traumat ja muut kokemukset. Ikäviltä kokemuksilta pyritään suojautumaan, ja kun vuosia kuluu, kehoon ehtii muodostua lihaslukkoja. Ne taas johtavat virheasentoihin ja sitä myötä usein erilaisiin kiputiloihin.

– Bertherat turhautui fysioterapian opinnoissaan juuri siihen, että ihmisten vaivat palasivat tai heille tuli uusi vaiva. Ihmisiin on sisäänrakennettuna se, että ei haluta muutosta. Myös keho kokee muutosvastarintaa. Keho sopeutuu siihen, kun jotain ei toimi ja kehonkieli ja liikkuminen supistuu.

Antigymin pohjalla onkin nimenomaan tutustua omaan kehoon.

– Eivät vaivat siitä johdu, että on tehnyt liian paljon kyykkyjä tai istunut väärässä asennossa vaan esimerkiksi siitä, että selkäpuolen lihakset ovat tiukat. Selkäpuolen lihakset muodostavat ketjun aina takaraivosta jalkapohjiin saakka, ne vaikuttavat koko kehoon. Siinä on yli 50 lihasta, eli se on valtava kuminauha.

Anckar muistuttaa, että antigymissä voidaan tehdä hyvin pieniä liikkeitä, sillä ne vaikuttavat koko kehoon. Ideana on myös, että ohjaaja on vain ohjaaja - liikkeet opitaan itse tekemällä.

– Pikkuvarpaan sivuttaisliike vaikuttaa pitkälle koko kroppaan. Kun ihmiset tekevät itse liikkeet, he löytävät myös vastaukset itse.

Tunnit aloitetaan esittelemällä jokin yksinkertainen liike, mitä harva kykenee tekemään, koska keho on niin jäykkä. Sitten eri lihaksia käydään läpi tunnista puoleentoista tuntiin. Kotitehtäviä ei tule, ja kerta viikossa muutaman kuukauden ajan riittää tulosten saamiseen.

Anckar on kymmenen vuotta vetänyt antigym-ryhmiä. Omat vaivat ovat helpottaneet. Hän tekee itsekin yhä liikkeitä, mutta harvemmin.

– Keho on älykäs, ja olen päässyt siihen pisteeseen, ettei koko ajan tarvitse tehdä. Se on antigymin yksi tarkoituskin – oppia kehonsa. Kun keho rauhoittuu, mieli voi hyvin.

Antigym

Perustaja ranskalainen fysioterapeutti Thérèse Bertherat.

Ajatuksena on liikkeiden avulla tutustua kehoon ja sen historiaan.

Liikkeet sopivat kaikille ja niitä tehdään pienryhmissä.

Lisätietoja kursseista ja antigymistä löytyy nettisivuilta pontus.anckar.fi sekä antigymnastique.com.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu