Paikalliset

Maahanmuuttajatyöhön kaivataan lisää potkua – "Länsimäessä ei ole onnistuttu kotouttamisessa"

LÄNSIMÄKI Bulgarialaistaustainen kirjastopomo, somaliopiskelija ja pubiasiakas: Eritaustaiset ovat liikaa omissa porukoissaan.

Margarita Vidinovskan kirjastossa käy paljon ulkomaalaistaustaisia asiakkaita. Hän parantaisi Länsimäen maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä alueelle uusia erilaisten ihmisten kohtaamispaikkoja.

Tuomas Massinen

Katukuvasta sen näkee nopeasti: maahanmuuttajannäköisiä on täällä paljon.

Länsimäessä ulkomaalaistaustaisia – ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia ja Vantaalla asuvia ulkomaan kansalaisia – on 30,2 prosenttia 5 600 asukkaasta. Veromiehessä prosentti on korkeampi, 30,4, mutta asukkaita on vain reilut 520.

Länsimäessä vuodesta 1990 asunut kirjaston johtaja Margarita Vidinovska tuntee monet alueen ulkomaalaistaustaisista.

– Somaleita käy kirjastossa paljon, samoin venäläisiä. Kurdeja ja albanialaisiakin jonkin verran, bulgarialaissyntyinen nainen kertoo.

Kirjasto on maahanmuuttajille tärkeä kohtaamispaikka. Täällä kokoontuvat suomenkielinen keskusteluryhmä ja käsityökerho.

Muuten Länsimäessä on turhan vähän aktiveetteja, Vidinovska arvioi. Kotoutuksen kannalta tämä ei ole hyvä asia.

– Eritaustaiset ovat liikaa omissa porukoissaan. Länsimäestä puuttuu kunnon kahvila, jossa maahanmuuttajat ja kantaväestö voisivat kohdata toisiaan.

Kansainvälisessä keskuksessa on ajoittain tapahtumia. Kirjastossa lehtiä lukeva Abdi Ahmed valittelee kuitenkin, että "niissä käy lähinnä vain naisia".

– Meille somalimiehille ei ole kunnon ajanviettopaikkaa.

He suuntaavatkin usein Itikseen. Siellä on halal-ruokakauppojakin.

Mitä enemmän kohtaamme erilaisia ihmisiä sitä helpompi meidän on kohdata erilaisia ihmisiä."

Vidinovskasta ihmisten kotoutus paranisi esimerkiksi kaikille tarkoitetuilla, "ihmisiä yhdistävillä" ruokahetkillä. Tällaisia voisi toteuttaa vaikkapa nuorisotilassa. Nämä voisivat saada myös lukutaidottomat naiset kotoaan liikkeelle. Suomen kielen kurssejakin tulisi lisätä.

Vuodesta 2010 Länsimäessä asunut Ahmed, 30, kaipaa seudulle urheiluseuroja, jotka aktivoisivat maahanmuuttajanuoria. Sähköasentajaksi opiskeleva Ahmed pelkää monista nuorista tulevan väliinputoajia. Monia vaivaa näköalattomuus.

– Koulussa pitäisi olla enemmän tukiopetusta.

Työnäkymät eivät herätä lupauksia. Ahmed itse aikoo silti työllistyä sähköasentajaksi. Sujuva suomen taito auttaa suunnitelmassa.

– Timo on muuten somaliksi tukka ja ilko hammas.

Ilkka Tuominen juo kahvia lähipubin terassilla.

– En ole kokenut, että eriväristen kanssa olisi ongelmia, kertoo kymmenen vuotta Länsimäessä asunut mies.

Vuosikymmenessä alueelle on asettunut paljon etenkin nuoria maahanmuuttajaperheitä.

Tuomisen mukaan kaikki ei kuitenkaan ole mennyt alueella niin kuin olisi pitänyt.

– Mielestäni Länsimäessä ei ole onnistuttu kotouttamisessa.

Tuominenkin pitää "perusongelmana" sitä, että eritaustaiset viettävät aikaa vain omissa poteroissaan eivätkä tutustu toisiinsa. On myös työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Tuomisen mukaan Länsimäen kantaväestö on jakautunut kahtia suhtautumisessaan maahanmuuttajiin.

– Itse uskon, että mitä enemmän kohtaamme erilaisia ihmisiä sitä helpompi meidän on kohdata erilaisia ihmisiä.

Tuominen arvelee, että kuluu vielä pitkän aikaa, ennen kuin suomalaiset ovat täysin tottuneet maahanmuuttajiin. Suomessa kun sitkeilee yhä lajin säilymiseen liittyvä "metsäläisten asenne".

– Uusi ja poikkeava on vaaran merkki. Suomalainen ei ole tottunut sellaisen nähdessään keittämään kahvia vaan ottamaan esille kirveen.

Tuominen itse pitää Länsimäkeä hyvänä alueena, Ahmedin ja Vidinovskan tavoin. Ahmedista ulkomaalaistaustaiset ja kantaväestö elävät yhdessä sopuisasti.

Vidinovska kehuu Länsimäen sijaintia: lentoasemalle ja Itikseen on lyhyt matka, ja lähistöllä on hyviä pyöräilyreittejä ja muita harrastusmahdollisuuksia.

– Minulla on Rajakylässä viljelypalsta: kasvatan kurpitsaa ja muita kasviksia.

Viime vuosina Vantaalle on muuttanut paljon maahanmuuttajia, varsinkin viron- ja venäjänkielisiä. Miksi sitten tietyille alueille, kuten Länsimäkeen, on keskittynyt maahanmuuttajaväestöä?

– Yleisestihän maahanmuuttajat asuvat enemmän vuokralla erityisesti siinä vaiheessa, kun ovat vastikään muuttaneet Suomeen. Veromiehessä on vuokra-asuntoja, joten tämä saattaa selittää "minikeskittymän". Myös Hakunilassa ja Länsimäessä on perinteisesti ollut paljon vuokrataloalueita, ruotii Vantaan monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola.

Valtaosa Vantaan maahanmuuttajista asuu vuokra-asunnoissa. Noin 30 prosentilla oli omistusasunto 2014.

Lautiola muistuttaa, että Vantaalla maahanmuuttajien asuminen ei ole valtakunnan tasoisesti kovin keskittynyttä.

– Esimerkiksi Turun Varissuolla luvut ovat aivan eri luokkaa.

Täällä eniten

1. Veromies: 30,4 % ulkomaalaistaustaisia, asukkaita 523.

2. Länsimäki: 30,2 %, 5 630.

3. Havukoski: 29,7 %, 8 195.

4. Hakunila: 29 %, 11 309. (Hakunilassa ulkomaalaistaustaisia määrällisesti eniten).

Täällä vähiten

1. Sotunki: 3,4 %, 646.

2. Linnainen: 3,8 %, 791.

3. Luhtaanmäki: 4,2 %, 288.

Isommista kaupunginosista ulkomaalaistaustaisia on vähän Ylästössä (5 % 4 753 asukkaasta) ja Kivistössä (5,6 % 4 960 asukkaasta).

Lähde: Vantaan kaupunki: Vantaan väestö 2015/2016

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Suomen monikulttuurisin kaupunki – Nämä asiat ovat siellä pielessä maahanmuuttajien mielestä7.10.2016 06.10
Kuntapomo maahanmuuttajaillassa: "Moni haluaa asua Vantaalla"4.10.2016 21.39
Lapsiperheiden onnelassa kipuillaan – Nikinmäen lintukodon turvallisuutta halutaan parantaa8.10.2016 06.15
Tässä Vantaan kaupunginosassa iäkkäiden osuus asukkaista on suurin – kaupan lakkautus pännii senioreita3.10.2016 06.15

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu