Paikallisurheilu

Vantaa on pärissyt 50 vuotta MM-ratana

Jyrinä on kova isojen pyörien MM-mittelössä. Ruskeasannan pääsuoran jälkeisessä mutkassa oli ahdasta, kun jokainen halusi kiiruhtaa hyvistä asemista matkaan. Kurviin laidoille pakkautuivat myös katsojat. Kuva on vuodelta 1985.

Jorma Rinne

Vantaa on ainutlaatuinen motocrosskaupunki koko maapallolla.

– Missään muualla maailmassa ei ole paikkakuntaa, jossa on ajettu yhtä monta kertaa maailmanmestaruustittelistä kuin Vantaalla. Siitä olen 99,9-prosenttisen varma, sanoo Vantaan Moottorikerhon kunniapuheenjohtaja Ralph Manner. Hän oli aikanaan rakentamassa lukuisia arvokisoja.

MM-tason osakilpailuja on järjestetty yhteensä noin 40 kappaletta Ruskeasannalla 1990-luvun puoleenväliin asti ja sen jälkeen Vantaan vauhtikeskuksessa.

– Vaikka esimerkiksi Belgia, Hollanti ja Ranska ovat kovia motocrossmaita, kilpailuja on järjestetty useilla eri paikkakunnilla ja näin ne eivät ole lähelläkään Vantaata kisojen määrässä.

– Kisat ovat tuoneet paljon mainosta ja mainetta Vantaalle, toteaa Manner.

Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että kaupungissa on ajettu MM-tasolla 50 vuotta.”
Ruskeasannalla ajettiin ensimmäiset EM-kisat 1960 ja 1961 sekä ensimmäinen MM-kisa 1962, jolloin Aarno Erola Husqvarnallaan oli erissä ykkönen ja kakkonen. Nykykäytännön mukaan EM-mittelöt vastasivat Mannerin mukaan MM-tasoa.

– Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että kaupungissa on ajettu MM-tasolla 50 vuotta.

Santa profiloitui huippukautenaan ison eli 500-luokan moottoripyörien MM-näyttämöksi, vaikka joitakin kisoja päristeltiin myös 250-kuutioisissa. Mukaan mahtui myös kaksi MM-joukkuekisaa.

500-luokan suomalaissankareihin kuuluvat monta kertaa Vantaalla 1970-luvulla voittanut Heikki Mikkola, moninkertainen maailmanmestari. Kahdesti ykköseksi ajoi Sannalla Tapani Pikkarainen ja kerran ensimmäisenä ruutulipulle ehti Kurt Ljungqvist. Kakkoseksi kotiradalla ovat yltäneet Ismo Vehkonen ja Jukka Sintonen.

Kisat ovat tuoneet paljon mainosta ja mainetta Vantaalle.”
Pekka Vehkonen ei saavuttanut Ruskeasannalla yhtään erävoittoa, vaikka uran aikana heltisi yksi maailmanmestaruus (125-luokka) ja neljä MM-hopeaa.

Nykyisillä katsojamäärillä Vantaalla ei pystytä järjestämään kovatasoisinta pääluokkaa. Pelkkä kilpailulisenssimaksukin on 300 000 euron luokkaa. Yleisöä pitäisi olla paikalla kymmeniä tuhansia, jotta järjestäjät saisivat omansa takaisin.

Motocross on yleismaailmallisesti tarkastellen toiseksi suosituin moottoripyöräilyn kilpaurheilumuoto.

Ammattilaiset kisaavat vuosittain maailman- ja kansallisista mestaruuksista esimerkiksi Australiassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Suomessa.

Vauhtikeskuksessa on MX3 ja naisten MM-kisat 11.-12. kesäkuuta. Finaalit ovat sunnuntaina.

Kuka muistaa enää motocrosssankareita? Ota kantaa!

Uusi aika, uudet kujeet

2000-luvun puolivälissä nimettiin MM-sarjan luokat uusiksi. Luokat ovat MX1, MX2 ja MX3.

MX1-luokasta tuli kovatasoisin pääluokka, jossa ajavat 250-kuutioiset 2-tahtiset ja 450-kuutioiset 4-tahtiset pyörät.

MX2 on karkeasti sanottuna nuorten luokka ja siinä ovat 125-kuutioiset 2-t ja 250-kuutioiset 4-t pyörät.

MX3, entinen kuninkuusluokka, jossa ajavat kaikki yli 250-kuutioiset 2-t pyörät ja yli 450-kuutioiset 4-t, koki arvonalennuksen. Luokkaa ajetaan nykyään muista MM-luokista erillään 125-luokan EM-kilpailujen yhteydessä. – Lähde: wikipedia

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikallisurheilu

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu