Puheenaihe

3000 kiinalaista tuotiin halpatyöhön Suomeen – "Täysin poikkeuksellista koko historiassamme"

HISTORIA Yli tuhat kiinalaista tuotiin Helsingin maalaiskuntaan metsätöihin. Hanke osoittautui virheeksi.

Kiinalaisia linnoitustyömiehiä ja kaksi kasakkaa Nissbackassa. Kuva on otettu vuonna 1916.

Vantaan kaupunginmuseo

Vantaan historiassa koettiin hyvin erikoinen tapahtumajakso noin sata vuotta sitten.

Venäjän keisarikunta toi Etelä-Suomeen metsätöihin 3 000 kiinalaista elokuussa 1916. Heistä yli tuhat sijoittui Vantaan edeltäjään Helsingin maalaiskuntaan.

Siirtotyöläisten tuonti johtui siitä, että suomalainen työvoima alkoi loppua ja Venäjällä oli kiire saada valmiiksi linnoitustyöt ja niitä varten tehdyt metsänhakkuut odotetun Saksan hyökkäyksen varalle.

Sipoolainen historiantutkija Martin Andersson on kirjoittanut aiheesta ruotsinkielisen Gula Faran -kirjan, johon hän käytti lähes 30:tä lähdettä. Hän keskittyy tutkielmassaan Sipoon tapahtumiin, mutta hän sai myös selville, mitä Vantaan alueella tapahtui.

– Osa kiinalaisista oli vankeja, osa tuli tänne vapaaehtoisesti seikkailunhalusta, Andersson kertoo.

Kiinalaiset olivat halpatyövoimaa, jolle maksettiin vain kahdeksasosa siitä, mitä suomalaisille. Kiinalaiset kaatoivat puita maalaiskunnassa pääosin Tikkurilan ja Korson seuduilla. Suuria alueita Hiekkaharjun metsistä hakattiin sileäksi, jotta linnoitusten kanuunoilla voisi ampua esteettömästi.

– Yksityiset maanomistajat eivät saaneet puunhakkuista mitään korvausta. Puutavarat toimitettiin venäläisille ja englantilaisille firmoille.

Puutavaraa kuljetettiin pois käyttämällä väliaikaisia rautateitä, joista on tiettävästi yhä jäänteitä jäljellä.

Osa kiinalaisista oli vankeja, osa tuli tänne vapaaehtoisesti seikkailunhalusta."

Suomalaiset eivät olleet aiemmin nähneet kiinalaisia eivätkä paljon muitakaan ulkomaalaisia, joten erinäköiset tulijat herättivät hämmästystä.

– Aluksi kiinalaisiin suhtauduttiin myötämielisesti. Heitä säälittiin, koska syksy 1916 oli tavallista kylmempi eikä heillä ollut talvivaatteita. Paikalliset lahjoittivat heille ruokaa ja vaatteita, Andersson kertoo.

Pian monen asenteet muuttuivat, kun kävi ilmi, että osa kiinalaisista syyllistyi varkauksiin ja väkivaltaisuuksiin. Osin rikoksia selitti se, että kiinalaiset palelivat ja näkivät nälkää. Heidän erilaiset ruokatottumuksensa näkyivät siten, että kissoja ja koiria katosi. Sipoossa ja Leppävaarassa kiinalaiset syyllistyivät jopa murhiin, ja syylliset teloitettiin.

Ongelmaksi muodostui se, että metsätyömailla oli riittämättömästi vartijoita ja poliisilla liian vähän voimavaroja kiinalaisten vahtimiseen.

Pian Venäjä päättikin passittaa siirtotyöläiset takaisin kotiin. Oli nimittäin myös selvinnyt, että kiinalaiset ovat taitamattomia metsureita.

– Ensimmäinen erä lähetettiin pois marraskuussa, ja vuoden 1917 alussa suurin osa kotiutettiin.

Kiina-ilmiö oli täysin yllätyksellinen ja poikkeuksellinen episodi Suomen historiassa."

Pieni joukko jäi kuitenkin Suomeen taistelemaan sisällissodassa. Joku asettui punaisten, joku valkoisten puolelle.

Anderssonin mukaan osa kiinalaisista osoittautui kunnon väeksi, työtaitojen puutteista huolimatta. He ja suomalaiset tutustuivat kahvi- ja pelihetkien lomassa ja kävivät kauppaa keskenään.

– Nuoret pojat saattoivat tuoda kiinalaisille sammakoita ruuaksi, ja he saivat vastineeksi riisiä.

Kommunikointi tapahtui usein viittomakielellä. Jotkut kiinalaiset puhuivat suomea, koska olivat oppineet kieltä lähetystössä. Jopa rakkaussuhteita kehkeytyi kiinalaismiesten ja eksoottisesta ulkonäöstä viehättyneiden suomalaisnaisten välille. Andersson arveleekin, että Vantaalla saattaa elää romansseista syntyneitä jälkeläisiä.

– Kiina-ilmiö oli täysin yllätyksellinen ja poikkeuksellinen episodi Suomen historiassa, tutkija summaa.

Joukkohautoja?

Martin Anderssonin mukaan kiinalaisten maahantuonti oli epäonnistunut hanke. Yhteiskunta oli valmistautunut huonosti: majoituspaikat olivat alkeellisia eikä ruokaa ja vaatteita ollut varattu.

Työmiehiä kuoli tauteihin ja työtapaturmissa, kymmenkunta sai surmansa väkivaltaisesti ja kolme teloitettiin.

Andersson pitää todennäköisenä, että kiinalaisia on haudattu jonnekin. Eräs lähde kertoo joukkohaudoista Korsossa ja Leppävaarassa.

Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Elina Terävä epäilee väitettä: todisteita ei ole.

– Tietoa joukkohaudoista ei vaikuta löytyvän. Korsossa ei ainakaan suojeltuja hautapaikkoja ole tiedossa.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu