Lotta joutuu pihalle, kun muilla alkaa satuhetki – Laki vaatii tasapuolisuutta, mutta päivähoidossa se unohtuu

Kuusivuotias Lotta joutuu pois päiväkodista, kun muut menevät kuuntelemaan satua. Äiti Jaana Vulli harmittelee, etteivät päättäjät ota ratkaisuissaan lainkaan huomioon lasten omaa tahtoa ja toiveita. Päätöksiin vaikuttavat vain raha ja vanhempien oikeudet.

Tiina Örn

ARKI Mikä on lapsen toiveiden merkitys kaupungin sanellessa hoitoajan?

Kuusivuotias Lotta kysyy äidiltään, voisiko hän olla päiväkodissa täysiä päiviä – edes vähän aikaa vielä. Ei voi. Vantaan kaupungin päätös rajata päivähoito-oikeutta tarkoittaa Lotan kohdalla sitä, että kun kaverit menevät kuuntelemaan satua, Lotta joutuu pihalle.

Lotta on ollut samassa päiväkodissa Tikkurilassa siitä asti kun hän aloitti päivähoidon noin kaksivuotiaana. Neljän vuoden aikana Lotta on saanut päiväkodista monta ystävää.

Pikkusiskon syntymä kolme kuukautta sitten tarkoitti, ettei Lotta saa jatkaa päiväkotiarkeaan entiseen tapaan. Hän saa olla päiväkodissa kello 8.30–12.30. Hoitoajan joustamattomuus tarkoittaa vauvan kanssa kotona olevalle Lotan äidille, Jaana Vullille, ettei hän voi levätä silloin kun vauva nukkuu.

– Vauva nukahtaa yleensä yhden tai kahden aikaan yöllä, yön aikana on sen jälkeen vielä pari imetystä ja Lotta pitää viedä hoitoon kello 8.30.

Maksaisin hoidosta vaikka täyden hinnan."

Vulli toivoo, että Lotta saisi olla päiväkodissa esimerkiksi kolmena päivänä pitkän päivän tai neljänä päivänä viisi tuntia, mutta se ei käy.

– Maksaisin vaikka täyden hinnan hoidosta, jos tuollainen järjestely olisi mahdollinen.

Järjestelyn mahdollistaisi vain se, että Lotta vaihtaisi päiväkotia.

– Sitä emme halua, koska Lotta käy päiväkodissa juuri kavereiden takia.

Päiväkoti on tärkeä paikka."

Perhe on punninnut myös sitä vaihtoehtoa, ettei Lotta kävisi päivähoidossa lainkaan. Päiväkoti on kuitenkin tärkeä paikka.

– Lotta toivoo aina vapaapäivinäkin saavansa mennä tarhaan.

Pian edessä on siirtyminen eskariin. Lotta joutuu vaihtamaan toiseen eskaripaikkaan, kaverit jäävät tuttuun päiväkotiin.

– Koen, että lapsilla on kaupungin ratkaisuissa vain rahallista arvoa. Puhutaan lapsen parhaasta, mutta Lotan toiveilla ei ole mitään merkitystä.

Lapsella on oma tahto ja lakiin sidottu oikeus tulla kuulluksi  

Lain asemassa olevassa Lapsen oikeuksien sopimuksessa on kantavana ajatuksena lasten tasapuolinen kohtelu, muistuttaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen sotii lakia vastaan.

– Oikeutta rajattaessa ei ymmärretä, ettei ketään lasta saa asettaa eriarvoiseen asemaan ja että lapsella on oikeus tulla kuulluksi.

Tasapuolisen kohtelun vaatimus on yksi syy siihen, miksi MLL vastustaa päivähoito-oikeuden rajaamista.

– Miten tasapuolinen kohtelu toteutuu tilanteessa, jossa lapselle sanotaan, että muut saavat jatkaa leikkiä, mutta sinä et, koska sinun aikasi on täynnä? kysyy Kalliomaa.

Vantaan lukuja

Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on kokoaikaisena 9 129 lasta.

Osa-aikaisessa hoidossa on 1 031 lasta (0–5-vuotiaat) ja lisäksi 530 lasta on pelkässä esiopetuksessa (4 h).

Päivähoito-oikeuden rajaamisen arvioidaan tuovan kuluvana vuonna säästöä 947 000 euroa. Viime vuoden 676 000 euron säästötavoite saavutettiin.

Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa on 1 080 lasta vähemmän kuin vuosi sitten.

Tiedot ovat helmikuulta 2017.

Written by:

Tiina Örn

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Näin päivähoidon rajaaminen näkyy arjessa – "Kyllähän tämä melkoinen palapeli on" Kaupunki yllättyi: Osa-aikaiseen päivähoitoon valtava tunkuLaki rajaa päivähoito-oikeutta noin 400 vantaalaisperheeltä – näin muutos näkyy arjessaVantaa aikoo leikata lasten päivähoito-oikeuttaIlmainen kerho on Vantaan vaihtoehto päiväkodille – ”Lapset eivät jää mistään paitsi”Päivähoidon rajaaminen puhuttaa vanhempia Vantaalla – ”Kun olen kotona, haluan olla lapseni kanssa”