Puheenaihe

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari , 39, taisteli itsensä töihin – "Naisia pitää tukea, jotta he voivat määritellä identiteettinsä uudelleen"

HENKILÖ Vuoden pakolaisnainen on esimerkki siitä, että aikuisena Suomeen tullut maahanmuuttaja voi työllistyä ja kotoutua nopeasti.

Bahar Mozaffari kannustaa maahanmuuttajanaisia itsenäiseen elämään, löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja pääsemään mukaan työelämään.

Johanna Halava

Kolme vuotta sen jälkeen kun Bahar Mozaffari oli saapunut pakolaisena Suomeen, hänellä oli työpaikka. Viisi vuotta maahan saapumisen jälkeen hän sai pankkilainan ja osti oman asunnon Karakalliosta.

Helppoa työpaikan saaminen ja oman paikkansa löytäminen suomalaisessa yhteiskunnasta ei ollut, mutta sinnikkyys palkittiin.

Nyt vuoden pakolaisnaiseksi valittu Mozaffari, 39, haluaa kannustaa maahanmuuttajanaisia itsenäiseen elämään ja pääsemään mukaan työelämään.

 Tahdoin omille jaloilleni.”

Iranista kotoisin oleva Mozaffari on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä muun muassa WILPF-naisjärjestössä ja edistänyt erityisesti naisten ja lasten kotoutumista.

– Monet naiset, olivat he sitten koulutettuja tai kouluttamattomia, tarvitsevat ennen kaikkea valmennusta löytääkseen ja rakentaakseen oman identiteettinsä uudelleen ja aloittaakseen sopeutumisen yhteiskuntaan, Mozaffari sanoo.

Esimerkiksi Iranista tai Irakista tulleet naiset ovat eläneet vailla valtaa ja joutuneet sopeutumaan vaikka siihen, että aviomies päättää voivatko he käydä töissä.

– Jos ei pysty määrittämään identiteettiään uudelleen, ei kotoudu, painottaa Mozaffari.

Mozaffari tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2006. Ekonomiksi opiskellut nainen joutui pakolaiseksi poliittisista syistä, sillä hän toimi aktiivisesti naisjärjestössä entisessä kotimaassaan.

– Isäni taisteli vapauden ja demokratian puolesta ja istui sen vuoksi vankilassa 12 vuotta. Isäni oli ensimmäinen femisnisti elämässäni. Hän sai minut unelmoimaan uudenlaisesta maailmasta naisena, Mozaffari kertoo.

Hän lähti Iranista tuolloin 16 kuukauden ikäisen poikansa kanssa. He matkustivat salakuljettajan kanssa Turkkiin, jossa äiti ja poika odottivat noin kaksi vuotta, kunnes pääsivät Suomeen.

Mozaffarille oli valtava pettymys, että hän ei päässyt heti suomen kielen kurssille. Lapselle piti ensin löytää hoitopaikka ja siihen arveltiin kuluvan puoli vuotta.

– En päässyt mihinkään kotoa ja olin yksinäinen ja vähän masentunut. Syytin itseäni siitä, minkälaiseen tilanteeseen olen tuonut lapseni, Mozaffari muistelee.

Hän päätti, että on löydettävä jokin ratkaisu, joka helpottaa omaa oloa. Matinkylässä tuolloin asunut Mozaffari ryhtyi kiertämään alueen päiväkoteja. Olarista löytyi paikka pojalle ja Mozaffari pääsi aloittamaan suomen kielen kurssin.

– Ilman kieltä ei voi tehdä mitään ja halusin tehdä työtä sekä kommunikoida muiden kanssa.

– Tahdoin omille jaloilleni. Minulle kerrottiin, että olen oikeutettu toimeentulotukeen, mutta se häiritsi, koska koin, että olen kykenevä tekemään työtä, Mozaffari sanoo.

Hän lähetti satoja työhakemuksia, mutta kutsua haastatteluihin ei kuulunut. Kunnes sitten tapaamisessa TE-toimiston virkailijan kanssa tärppäsi.

– Hän huomasi kuinka kovasti halusin tehdä töitä ja pyysi minut haastatteluun.

Sillä tiellä Mozaffari on edelleen, hän työskentelee Uudenmaan TE-toimistossa.

Vuoden pakolaiset

Suomen pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaiseksi espoolaisen Bahar Mozaffarin ja pakolaismieheksi oululaisen Ramin Akhin.

Molemmat ovat esimerkkejä siitä, että myös aikuisina Suomeen tulleet maahanmuuttajat voivat edetä nopeasti työelämään ja tukea muita uussuomalaisia näiden kotoutumisessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu