Puheenaihe

Muhiiko 200 000 euron "piilovelassa" uusi asuntovelallisen loukko?

Lainaneuvottelu meneillään. Kuvituskuva.

Else Kyhälä / arkisto

Yhä useampien uusien kerrostaloyhtiöiden lukuun otetaan yhtiölainoja pääkaupunkiseudulla. Tässä uudessa velkailmiössä on kyse piilovelasta, jonka on ennakoitu luovan Suomeen asuntokuplaa.

Suomen pankin ekonomisti Markus Aaltonen kertoi Helsingin Sanomille pelkäävänsä, etteivät kaikki asunnonostajat ymmärrä, kuinka suuri taakka ison yhtiölainan maksusta muodostuu. Jos uusi asunto maksaa esimerkiksi 300 000 euroa, yhtiölainan osuus siitä voi olla jopa yli 200 000 euroa ja asuntolainan 90 000 euroa.

Asuntojen myyjät voivat houkutella ostajia helpon yhtiölainan ohella myös lainanlyhennysvapailla vuosilla. Kun arki asunto- ja yhtiölainojen ja vastikkeen maksussa koittaa, voi yhtäkkiä kertyä maksettavaksi tuhansien eurojen asuinkulut ja osakkaan maksukyky voi pettää.

Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller puolestaan toppuuttelee Suomen pankin huolia. Hänestä uutta velkakriisiä ei ole tulossa yhtiölainojen yleistymisen takia.

– Tietysti jatkossakin on yksittäisiä ihmisiä, jotka eivät selviä lainanmaksusta. Yllättäviä elämänmuutoksia, kuten työttömyyttä, ei pysty ennakoimaan, mutta vastuulliset luotonantajat pyrkivät aina varmistamaan lainanottajan maksukyvyn.

Millerin mukaan suomalaispankeissa tutkitaan tarkkaan lainanottajan kyky maksaa lähivuosien asuinkuluja.

– Pankissa ei lasketa vain valmiuksia asuntolainan lyhennyksiin. Myös maksukyky yhtiövelan ja muiden kulujen osalta selvitetään. Näin on tehty jo aiemmin, ennen yhtiölainojen yleistymistä.

Myöskään Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg ei usko pitkäaikaisten yhtiölainojen aiheuttavan velkakriisiä. Myös yleiset korkosuojaukset torjuvat sitä, etteivät lainanmaksuerät karkaa osakkaiden hyppysistä.

Mannerbergin mukaan yhtiölainaa ottavat etenkin nuoret asuntojen ensiostajat, jotka eivät saa pankista koko asunnon hintaa kattavaa lainaa rajallisten varojensa takia. Usein he ostavat uuden asuntonsa taloyhtiön rakentaneelta myyjältä.

Mannerbergin tai Millerin tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa yhtiölainan ottajalle olisi annettu vääriä tietoja lainakuluista.

– Kyllä myyjät tuovat selkeästi esille sen, milloin lainanottajan on maksettava noin ja noin paljon, Miller arvioi.

Mannerberg muistuttaa, ettei maksukyvyn yllättävä pettäminen ole osakkaalle mikään maailmanloppu.

– Jos ei lainoista ja vastikkeesta selviä, aina voi vaihtaa pienempään asuntoon.

On kuitenkin koko taloyhtiön etu, että osakkailla pysyy maksukyky. Jos nimittäin osakas ei pysty maksamaan lainaa, se lankeaa muiden taloyhtiön asukkaiden maksettavaksi. Tällöin maksukyvyttömän asunto usein myydään.

Piilovelka

Etenkin suurten kaupunkien kerrostaloyhtiöiden lukuun on otettu viime vuosina yhä enemmän yhtiölainoja Ilmiötä kutsutaan ”piilotetuksi asuntovelaksi”.

Helsingin Sanomien mukaan yhtiölainojen määrä kasvaa nyt suhteellisesti ja euromääräisesti nopeammin kuin asuntovelat.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli yhtiölainaa 2016 jo noin 17 miljardia euroa. Asuntolainaa oli yli 90 miljardia.

Yhtiölainoja on ennen otettu vanhoissa asuntoyhtiöissä remontteihin. Remonttilainat ovat kuitenkin usein pieniä verrattuna uusien asuntojen yhtiölainataakkaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu