Ruoka

Tapakouluttaja: Juhlapöydässä saa viihtyä, keskustella ja nauraa

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä kertoo, että "ota, anna oikealta ja tarjoa aina vasemmalta" -sääntö pätee edelleen. Kavaljeeri huolehtii pöydässä, että daamin vesilasi on täynnä ja ettei leipä lopu daamilta kesken.

Heli Koivuniemi

Kun tunnet hyvät tavat, selviät luontevasti erilaisista juhlatilaisuuksista.

– Jokaiselle tulee joskus eteen tilanteita, jolloin on tarpeen kysyä neuvoa, tapakouluttaja Kaarina Suonperä rohkaisee ja kertoo ruokajuhlien yksityiskohdista.

Hyvällä aterialla ei ole koskaan kiire, joten ruokailuun saa keskittyä, ja siitä saa nauttia. Pöydässä saa viihtyä, keskustella ja nauraakin. Tuppisuuna ei siis istuta, vaan seurustellaan.

– Jos vieressä istuu hiljainen ja ujo vieruskaveri, voi itse aloittaa reippaasti rupattelun.

Välillä sattuu pikku haavereita, jotka omasta mielestä saattavat tuntua hirveiltä mokilta.

– Siihen ei maailma kaadu. Anteeksi-sana on hyvä ottaa mukaan juhliinkin lähdettäessä, sillä selviää paljosta.

Kauniit pöytätavat opetetaan tapakouluttajan mukaan jo lapsena.

– Paitsi kotona myös kylässä. Juhlissa lapsetkin oppivat lisää pöytätavoista. Pienemmille lapsille kannattaa varata ohjelman vetäjä ja leikittäjä, Suonperä vihjaa.

Suku- ja perhejuhlien noutopöydässä suvun vanhemmat ovat etusijalla. Poikkeuksena ovat häät, joissa hääpari aloittaa aina ruokailun. Isäntäväki tai seremoniamestari opastaa ensimmäiset ruokailijat alkuun. Jos vieraiden joukossa on ulkomaisia vieraita, isäntä tai emäntä näyttää heille edellä, miten toimitaan.

– Noutopöydässä lautasta ei sullota kerralla täyteen ruokaa. Pöydästä voi hakea ruokaa vaikka kymmenen kertaa.

Pääsääntönä on, että kylmät ruoat syödään ennen lämpimiä ruokia, kalat ennen liha- ja linturuokia ja miedoimman makuiset ruoat ennen voimakkaamman makuisia.

Syöminen voidaan aloittaa pöytäkunta kerrallaan. Suuremmissa pöydissä lämpimän ruoan voi aloittaa, kun sekä vasemmalla että oikeanpuoleisella vierustoverilla on ruoka edessään.

 

Sämpylät ja leivät voi murtaa käsin sopivan kokoisiksi suupaloiksi ”

Katetussa pöydässä on omat erikoisuutensa. Ruokailu aloitetaan aina ulommaisista aterimista kohti lautasta. Poikittain lautasen yläpuolelle asetellut aterimet ovat jälkiruokaa varten, ylimmäisenä oleva tulee oikeaan käteen. Haarukalla pidellään jälkiruokaa paikallaan ja lusikalla syödään.

Joskus pöydässä on vempeleitä, eikä tiedä, mitä milläkin tehdään.

– Silloin voi ja saa kysyä emännältä tai isännältä neuvoa tai voi katsoa, miten he toimivat.

Suonperä mainitsee esimerkiksi koloreunaisen, liki tasaisen kastikelusikan ja osalle kenties hiukan tutumman keihäskärkisen kalaveitsen, jonka yläkulmassa on pikkuinen kolo.

Kastikelusikka katetaan lautasen yläpuolelle, vinottain oikealle.

Jälkiruoka-aterimista ylimmäinen tulee oikeaan käteen ja alimmainen vasempaan käteen.

Leipälautanen sijoitetaan vasemmalle, ja siihen katetaan henkilökohtainen voiveitsi, jolla ei oteta levitettä tarjoiluastiasta.

– Sämpylät ja leivät voi murtaa käsin sopivan kokoisiksi suupaloiksi eli niitä ei halkaista veitsellä.

Lautasliinalla on oma tärkeä merkityksensä ruokailun kulussa. Ruokailu aloitetaan, kun emäntä ottaa lautasliinan, ja taittaa sen kaksinkerroin polvilleen. Pikkulapsille liinan voi kietaista kaulaan. Lautasliinasta myös tarjoilija tietää aterian alkaneen.

– Ruokailun aikana lautasliinalla siistitään suupielet aina ennen juomista, liinaa kevyesti taputellen.

Ruokailun päätteeksi jokainen asettaa liinan lautasen viereen siististi taiteltuna.

Kiitospuhetta ei tapakouluttajan mukaan saisi milloinkaan unohtaa.

– Joko seurueen vanhin tai hän, joka istuu emännän kavaljeerina, muistaa kiittää isäntäväkeä, eikö totta?

Puheen lisäksi juhlista kiitetään myös jälkikäteen.

– Tekstiviestin tai sähköpostin lähettäminen on helppoa ja vaivatonta, mutta ne eivät ole aitoja ja sydämellisiä kiitoksia, kuten käsin kirjoitettu ja kotiin toimitettu kirje tai -kortti tai kiitoskukka.

Ohjeita kutsutuille vieraille

Vieras vastaa aina kutsuun ja ilmoittaa etukäteen mahdollisista ruoka-aineallergioista ja erityisruokavalioista.

Arvostaa kutsua pukeutumalla oikein.

Saapuu juhlaan kutsussa mainittuun aikaan.

Muistaa kukat tai lahjat.

Jos isäntäpari on suunnitellut tietyn istumajärjestyksen, vieraat noudattavat sitä.

Keskustelee pöytänaapureiden kanssa iloisella mielellä.

Varautuu pitämään puheen, jos huomaa istuvansa emännän vieressä.

Ei ole juhlien venyttäjä, vaan lähtee ajoissa.

Kiittää emäntää ja isäntää pois lähtiessä.

Lähettää jo seuraavana päivänä isäntäväelle kotiin kiitoskortin, -kirjeen tai kiitoskukat.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu