Eskarilaisten unelmana on Suomi ilman rahahuolia – "Reppu pakkaa tavarat itsestään"

Jos Piilipuun päiväkodin eskarilaisten Olivian, Jimin, Samun ja Sirenan visio toteutuu, Suomessa sadan vuoden päästä elävän ei tarvitse miettiä rahaa lainkaan.

Johanna Erjonsalo

Piilipuun päiväkodin eskarilaiset Sirena ja Samu innostuivat lyömään ylävitoset sormiväritaideteoksen työstämisen lomassa. Olivia ja Samu osallistuivat myös suuren Suomi 100 -taideteoskokonaisuuden tekemiseen.

Johanna Erjonsalo

Tulevaisuuden Suomi rakennetaan yhdessä ja yhteistyöllä. Tämä Piilipuun päiväkodin tärkeä teema on näkynyt askarteluissa läpi syksyn.

Johanna Erjonsalo

ITSENÄISYYSPÄIVÄ Koivukyläläisen päiväkodin lapset tietävät Suomen lipun värit ja perinteiset laululeikit. Tulevaisuudessa lähes kaikki on heidän mielestään mahdollista.

Jos Piilipuun päiväkodin eskarilaisten visio toteutuu, Suomessa sadan vuoden päästä elävän ei tarvitse miettiä rahaa lainkaan. Olivian ruokapöytään ilmestyy asioita ajatuksen voimalla ja reppu pakkaa tavarat itsestään. Jimi voi hakea kaupasta mitä haluaa ja Samun auto kulkee itsestään. Sirena uskoo kaupan kävelevän kotiovelle.

Nähtäväksi jää, toteutuvatko lasten visiot kun Suomi on tuplannut 100-vuotisen historiansa.

– Vapaus on vahvasti esillä kun lapset puhuvat tulevaisuudesta. Asiat tapahtuvat heidän haluamallaan tavalla ja usein ilman rahaa, Piilipuun päiväkodin esiopetusryhmän lastentarhanopettaja Sirpa Hofland kertoo.

Piilipuun päiväkodin lasten ajatuksia tulevaisuuden Suomesta kuvattiin videolle, joka esitettiin itsenäisyyspäivän juhlassa. Päiväkoti juhli itsenäisyyttä yhdessä Rekolanmäen päiväkodin kanssa viime viikolla.

– Tämä oli ainutlaatuinen juhla, johon saivat osallistua myös vanhemmat. Halusimme näin kunnioittaa 100-vuotiasta Suomea. Juhlaan osallistui noin 300 ihmistä, Hofland selvittää.

Piilipuun päiväkodissa Suomen juhlavuotta on huomioitu erityisesti syksyn aikana. Suomeen ja itsenäisyyteen liittyviä teemoja on käsitelty lasten kiinnostuksen kohteista käsin: jutellaan teemoista, joista nousee kysymyksiä ja toiveita.

Hofland kertoo eskariryhmän tutustuneen Suomeen erityisesti kansallisasioiden kautta. Kansalliseläin, kasvi ja -ruoka ovat tulleet tutuiksi. Päiväkodin seinällä komeilee pieniä Suomen karttoja, joita lapset ovat askarrelleet. Myös Suomen lipun värit tiedetään.

Syksyn aikana lapset lähettivät kortit veteraaneille.

– Olemme miettineet miten arkielämä sujui ihmisillä, kun ei ollut juoksevaa vettä ja sitä haettiin kaivoista sekä järvistä pyykin- ja astioidenpesuun. Lämmitykseen pilkottiin itse puut. Vaatteet ommeltiin itse, Hofland sanoo.

Myös perinteiset laulut ovat olleet osa päiväkodin syksyä. Itsenäisyyspäivän juhlaa varten harjoiteltiin muun muassa Piiri pieni pyörii -laulu-leikki. Suureen Suomi 100 -taideteokseen jokainen päiväkotilainen sai painaa kädenjälkensä.

– Yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen, ne ovat ajatukset taideteosten taustalla.

Lapset ovat katselleet itsenäisyyspäivän alla kuvia vanhoista vaatteista ja kulkuneuvoista.

– Ne herättivät lapsista suurta hilpeyttä, Hofland hymyilee.

Mikä on parasta Suomessa?

Jimi, 5: Kaikki pelit, kuten Minecraft.

Olivia, 6: Perhe, koska muuten olisi yksin. Ja jos tulisi tulipalo ja olisi itse lapsi, ei voisi soittaa apua. Koti on myös parasta, jotta ei tarvitse olla kylmässä. Ja tietenkin myös ruoka.

Samu, 6: Oma huone. Tykkään olla siellä ja nukun siellä.

Sirena, 6: Talo, koska siellä saa leikkiä. Ja ruoka, siksi voi elää tosi pitkään.

Millainen on Suomi 100 vuoden päästä?

Jimi: Kaupasta voi ostaa mitä haluaa ilman rahaa, vaikka uuden pleikkarin.

Olivia: Koulureppu pakkaa tavarat itsestään yöllä, jotta mitään ei unohdu.

Samu: Autoon ei tarvitse kuskia, vaan se kulkee itsestään.

Sirena: Kauppa joka kävelee ja tuo kotiin mitä tarvitsee.

Tiesitkö tämän?

Suomen kansalliseläin on karhu.

Kansallislintu on laulujoutsen.

Kansalliskukka on kielo.

Kansallispuu on rauduskoivu.

Kansalliskala on ahven.

Kansallisruoka on ruisleipä.

Maamme-laulu on Suomen kansallislaulu.

Written by:

Marika Lumme

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Miksi liki kolme miljoonaa suomalaista katsoo Linnan juhlia? Tuottaja luettelee 3 syytäSatoja puheluita, kilometreittäin kaapelia ja 25 tv-kameraa  – Näin syntyy Linnan juhlat -lähetysLinnan juhlien juontaja Piia Pasanen paljastaa: Näiden vieraiden tunnistaminen on kaikkein vaikeintaKatsotko Linnan juhlia tv:stä? – Bongaa etikettivirheet ja onnistumisetLauri, 22, seisoo haudalla itsenäisyyspäivänä – "Tämä on minun tapani tehdä kunnioitus näkyväksi"Mitä nuoret ajattelevat itsenäisyydestä? – "Suomi on vapaa maa, jossa kukaan ei ole määräämässä"