Puheenaihe

Kalustetie, Toteemiaukio, Tukholmanoja... Vantaalla nimettiin kymmeniä uusia paikannimiä

Keimolanmäkeen perustettu Ruutulipunpuisto kertoo siitä, että alueella toimi moottoristadion 1966–1978.

Ilmakuvauspalvelu Kassinen/Arkisto

Kaupunkisuunnittelulautakunta nimesi kymmeniä asemakaavoihin jääneitä nimettömiä Vantaan alueita ja paikkoja.

Lautakunta myös korjasi kaavojen nimivirheitä.

Muutosten myötä Vantaan viimeisetkin nimettömät purot saivat nimensä. Tällaisia on ollut vielä Seutulassa, Riipilässä ja Sotungissa.

Vantaan aluearkkitehti Timo Kallaluoto kertoo, että merkittävimmät nimeämiset koskevat kahta vilkasta katua sekä Vantaan- ja Keravanjokien yhtymäkohtaa.

Havukoskella kahteen osaan katkaistun Ohratien loppuosa muuttui Hanabölen rantatieksi. Tien alkupää säilyi Ohratienä ja keskiosa on Satomäentie. Muutoksen syynä on nimivirhe.

– Kahdella eri kadulla ei saa olla samaa nimeä, Kallaluoto perustelee.

Samalla periaatteella Variston Riihitontuntiestä tuli Kalustetie alueen huonekalukaupan mukaan: samanniminen tie nimittäin löytyy myös Espoosta.

Lisäksi Jokiniemessä Tähkäpolusta tuli Jyväpolku ja Tähkätorinpolku, koska Helsingissäkin on Tähkäpolku.

– Pelastuslaitokselle samat kadunnimet ovat myrkkyä, Kallaluoto huomauttaa.

Pelastuslaitokselle samat kadunnimet ovat myrkkyä."

Tammistossa sijaitsevan jokien yhtymäkohdasta tehtiin Tväran, joka on nimenä edelleen tunnettu. Tällä tavoin kunnioitettiin ikivanhaa nimihistoriaa.

– Tväran tavataan jo 1600-luvulla, ja nimen iästä kertoo, että siihen sisältyy muinaisruotsin adjektiivi thvær tai thvar, joka on nykyruotsissa tvär. Nimi voikin olla ruotsalaisten siirtolaisten antama joskus 1200-luvulla, Kallaluoto arvioi.

Vantaa käytti nimeämisessä ensisijaisesti aitoja vanhoja paikannimiä ja paikallishistoriaa. Nimet pyrittiin antamaan kaksikielisinä.

Kymmeniä uusia paikannimiä ilmaantui eri puolille Vantaata.

Esimerkiksi Myyrmäessä nimettömästä toriaukiosta tuli Toteemiaukio alueen toteemiveistoksen ja Taidetalo Toteemin vuoksi.

Hämevaaran uusi Teräsköydentie-nimi taas juontaa juurensa 1936–96 toimineesta Teräsköysi Oy:n tehtaasta.

Keimolaan perustettu Ruutulipunpuisto kertoo siitä, että alueella toimi moottoristadion 1966–1978.

Useat purot saivat nimensä. Esimerkiksi Sotungissa virtaavat jatkossa muun muassa Gumbölenjärvenoja ja Tukholmanoja.

– Puronnimet on saatu jo 1700-luvulla käytössä olleista paikannimistä, Kallaluoto selvittää.

Miksi näin paljon paikkoja on ollut ilman nimeä asemakaavoissa?

– Ehkä on ajateltu, että puistoja tai kaikkia kadunpätkiä ei tarvitse nimetä. Ehkä vanhaa paikannimeä ei ole tiedetty eikä sopivaa nimeä ole keksitty, Kallaluoto arvelee.

Kallaluoto muistuttaa, että nimiä tarvitaan, jotta eri paikoista voidaan puhua ja kirjoittaa.

– Paikannimiä tarvitaan myös alueiden suunnittelussa, hoidossa ja opastamisessa, jopa pelastustehtävissä.

Uudet nimet perusteluineen löytyvät täältä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tammiston Valimotie-nimi jää historiaan 28.1.2017 07.30
Tammiston entisen koetilan muisto säilyy kadunnimissä12.10.2017 07.05
Onko tässä Vantaan erikoisin kadunnimi?13.12.2013 08.34

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu