TE-toimiston johtaja myöntää: Aktiivimalli kohtelee työttömiä epätasa-arvoisesti – "Olen huolissani siitä, miten ihmisille käy"

Uudellamaalla oli marraskuussa noin 76 000 työtöntä, joista 28 000 oli pitkäaikaistyöttömiä.

Arkisto/Juha Perämäki

Rina Selkinen: Mallissa on puolensa ja puolensa. Työttömät pitäisi nähdä enemmän yksilöinä.

Tuomas Massinen

Timo Ruuskanen: Patistaminen ei ehkä motivoi hirveästi. Toisaalta nyt passiivisimpienkin on aktivoiduttava.

Tuomas Massinen

Jarkko Vatanen: Uudistus on hyvä. Toimin yrittäjänä, ja jatkossa työntekijöitä voi olla helpompi löytää.

Tuomas Massinen

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen suhtautuu uuteen työttömyysturvan aktiivimalliin ristiriitaisin miettein.

Hän pitää hyvänä sitä, että aktivointimalli kannustaa lähtökohtaisesti työttömiä etsimään kaikenlaisia töitä, jotta he pääsevät takaisin työelämään. Samalla maan työllisyys voi parantua.

Vuoden alussa voimaan tulleen uudistuksen toteutuksessa on kuitenkin Ukkosen mielestä huolestuttavia piirteitä.

– Malli tasapäistää työttömiä liikaa kohdellen heitä yhtenä massana heidän taustastaan riippumatta.

Aktiivimallin perusajatuksena on, että kaikenlainen työ on arvokasta ja työnteko on joutenoloa parempi vaihtoehto.

Työtön patistetaan aiempaa tiukemmin katkaisemaan työttömyysrahaan tukeutumisen kierteen ja hakeutumaan polulle, joka voi johtaa pysyvään työsuhteeseen.

Hänen pitää kolmen kuukauden aikana työskennellä vähintään 18 tuntia palkkatyössä, hankkia yritystoiminnan ansiotuloa vähintään 241 euroa tai osallistua työllistymistä edistävään toimeen viitenä päivänä. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi 4,65 prosenttia.

Suurin osa työttömistä antaisi vaikka vasemman kätensä, jotta saisi töitä."

Ukkosen mielestä malli ei huomioi työttömien elämäntilannetta, alaa ja asuinpaikkaa. Työttömiä on kuitenkin melkoisen laaja kirjo: joukossa on muun muassa hyviä osaajia, ammattitaidottomia nuoria, vajaakuntoisia, pitkäaikaistyöttömiä, mielenterveysongelmaisia ja hetkellisesti työttöminä olevia työpaikanvaihtajia.

Miten vaikkapa vuosia vailla töitä ollut 58-vuotias metsuri hankkii työttömyysetuuteen vaadittavat tunnit työttömyyden riivaamassa itäsuomalaisessa kunnassa? Jo tähän asti töiden saanti on ollut hyvin vaikeaa, ja toisin kuin pääkaupunkiseudulla TE-palvelujakin on tarjolla niukasti. Näin malli asettaa Ukkosen mukaan työttömät epätasa-arvoiseen asemaan ja voi kurittaa jo valmiiksi heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia.

Ukkonen ei myöskään pidä ajatuksesta, että työtöntä, joka ei löydä työtä ahkerasta yrittämisestä huolimatta, rangaistaan sen takia. Ukkonen tyrmää puheet siitä, että työttömät olisivat laiskoja. Kyse on enemmänkin ikärasismista, työpaikkojen vähyydestä ja siitä, että eri alueilla avoimet työpaikat ja töiden osaajat eivät kohtaa.

– Suurin osa työttömistä antaisi vaikka vasemman kätensä, jotta saisi töitä, Ukkonen kuvaa.

Ukkonen huomauttaa, että Uudenmaan työnhakijat ovat "siunatussa asemassa" muuhun Suomeen nähden, koska vaihtoehtoja on täällä eniten.

– Onhan se kysymysmerkki, mitä Pohjois-Suomessa asuva työtön tekee, kun ei ole työpaikkoja. Mihin hän työn perässä muuttaa?

Suuri kysymys on sekin, riittävätkö Uudenmaan työpaikat ja TE-palvelut, jos muualta maasta muuttaa tänne työttömiä sankoin joukoin tukisanktioiden pelossa.

– Vielä on aikaista sanoa, mikä on töiden ja TE-palveluiden kysyntä. Olemme lisäkysyntään kyllä varautuneet.

Ukkonen kritisoi aktiivimallin valmistelijoita siitä, ettei mallin vaikuttavuutta riittävästi tutkittu ja sitä otettu käyttöön porrastetusti tutkimustiedon saamiseksi. Vaikutukset alkavat näkyä huhtikuussa.

– Totta kai olen huolissani siitä, miten ihmisille käy ja miten tämä näkyy omissa palveluissamme, Ukkonen myöntää.

Uudenmaan TE-toimiston kautta voi hakea viime viikolla noin 4 500:aa avointa työpaikkaa. TE-toimiston tarjonnassa on myös työllisyyspalveluja, kuten noin 300 palkkatukipaikkaa, toistasataa yritysten työkokeilupaikkaa ja rutkasti erilaisia työnhaku- ja uravalmennuskoulutuksia. Palveluita lisätään tarvittaessa lähikuukausina. Ukkosen mukaan työnantajat ovat auttaneet kiitettävästi tarjonnan kasvattamisessa.

Aktiivimallillaan sosiaali- ja terveysministeriö haluaa pienentää työttömyysturvakuluja ja lisätä työllisyyttä. Mallin arvioidaan luovan 8 000–10 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

Joidenkin näkemysten mukaan osa työnantajista käyttää häikäilemättä aktiivimallia hyväkseen valjastamalla työttömät uusien ilmaisten ja matalapalkkaisten töiden tekijöiksi – "orjatyövoimakseen". Ukkonen ei halua ottaa tähän kantaa.

– Aika näyttää, miten käy. Mielestäni kaikki työ on arvokasta. Työ on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys, Ukkonen linjaa.

Moni on tästä kuitenkin eri mieltä. Monet pitävät aktivointimallia epäoikeudenmukaisena ja koettavat kumota sen. Vastustajat ovat puhuneet työttömien kyykyttämisestä ja työttömyysturvan tosiasiallisesta leikkaamisesta. Mallin pelätään myös johtavan työttömien kasvavaan köyhyyteen ja toimeentulotuen käyttöön.

Kansalaisaloite aktiivimallin kaatamiseksi keräsi yli viikossa eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Nyt nimiä on jo yli 100 000. Eduskunta kokoontuu ensi kerran 5. helmikuuta.

Written by:

Tuomas Massinen

Ota yhteyttä