Puheenaihe

Toimittajan kommentti: Metro kyllä kulkee, mutta metrokäyttäytymistä sopisi kodeissa opetella

Päivi Tuovinen / Arkisto

KOMMENTTI. Metrojunat ovat, pääosin aikataulussa, kiitäneet läpi Espoon peruskallion nyt lähes tarkalleen kaksi kuukautta.

Melkein saman ajan olen kuulunut siihen joukkoon, kansalaispalautteen perusteella pienen pieneen vähemmistöön, jotka ovat tyytyväisiä uuteen liikennemuotoon.

Nykyisin autoni seisoo, välttämättömiä työkeikkoja lukuun ottamatta, käyttämättömänä tallissa. Siitäkin huolimatta, että laskennallisesti työmatkaan käyttämäni aika on pidentynyt oranssiin junaan siirtymisen jälkeen noin 15 minuutilla suuntaansa.

Nuo minuutit kuluvat siihen, että kävelen vajaan kilometrin metroasemalle, odotan junaa ehkä 2–5 minuuttia ja toisessa päässä (Tapiolassa) uhraan elämäni kalliita minuutteja viisissä rullaportaissa (hissilläkin pääsisi, tai jopa kävellen).

Menetettyjen minuuttien vastapainoksi voin nykyään heittää työmatkojen ajaksi aivoni ns. narikkaan. Seurata rauhassa, millaista väkeä tällä kertaa kanssani metrossa matkustaa. Ja virittäytyä työpäivään ja siitä pois hermoilematta autojonoissa ja liikennevaloissa. Se on minun valintani.

Kahden kuukauden metromatkailun, johon kuuluu myös vapaa-ajalla tehtyjä matkoja, jälkeen suosittelisin yhtä asiaa:

Espoolaiskouluissa (ala- ja yläluokilla) tulisi äitien ja isien pikku kullannupuille opettaa muutama tunti metrokäyttäytymistä.

Pari arjen esimerkkiä: Koulussa yhteen nivoutunut tyttöjoukko parkkeeraa metromatkan ajaksi oviaukkojen eteen näpyttelemään kännyköitä ja vertailemaan ties mitä. Ei täysien penkkien takia, vaan siksi, että yhteen kasvanut joukko joutuisi metromatkan ajan istumaan eri penkeillä, kun kokonaista neljän paikan tyhjää loosia ei, ainakaan ihan lähellä, näytä olevan.

Nuo kasaumat vaikeuttavat metrosta poistuvia ja sinne pyrkiviä muita matkustajia.

Toinen ryhmä ovat esiteini-iässä olevat nuorukaiset, joista on kiva hihkua ja huutaa metrojunassa. Vieruskaveria, toista hihkujaa, alkavan äänenmurroksen kuorruttama kiljuna voi huvittaa. Vähemmän miellyttävältä se kuulostaa muiden kanssamatkustajien korviin.

Varsinkin uusissa, avoimissa metrojunissa, jossa lähinnä epävireisen kukon kieuntaa muistuttava äänisaaste leviää koko junan pituudelta.

Näistä pikku harmeista huolimatta aion edelleen käyttää metroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu