Mielipide: Vantaan pysäköintiongelma voi olla oire isommasta ongelmasta

Autojen iso määrä johtuu siitä, että alueen palvelut eivät ole riittävän lähellä. Tällöin asukkaat eivät halua luopua autostaan.

Kuvituskuva

Hiekkaharjun alueella pysäköintiongelmaan on törmätty, kun pientaloalueen reunan vanhalle peltoalueelle on rakennettu sekä pientaloista että kerrostaloista koostuva kokonaisuus, kertoo kirjoittaja.

Joulukuun lopulla julkaistussa Vantaan Sanomissa kirjoitettiin otsikolla ”Asema ei vähennä tarpeeksi autoilua”. Jutussa todettiin, että pelkkä juna-aseman läheisyys ei vähennä riittävästi auton omistamisen tarvetta ja näin vähennä parkkipaikkojen tarvetta. Artikkelissa Vantaan liikennesuunnittelupäällikkö Markus Holm kertoi muun muassa Kivistön alueen ongelmista, jotka perustuvat väärin mitoitettuun pysäköintipaikkojen lukumäärään per rakennusneliö.

Hiekkaharjun alueella tähän samaan pysäköintiongelmaan on myös törmätty, kun pientaloalueen reunan vanhalle peltoalueelle on rakennettu sekä pientaloista että kerrostaloista koostuva kokonaisuus vuonna 2006 hyväksytyn kaavan mukaisesti. Tai oikeastaan alue on rakennettu vasta puoliksi, koska Vantaan Seurakuntayhtymän omistamaa puolikasta ei ole vielä rakennettu.

Alueella on kuitenkin jo nyt havaittavissa selkeä ongelma erityisesti pysäköintipaikkojen vähyyden suhteen. Rakennetun alueen kerrostaloasukkaista suuri osa joutuu pysäköimään autonsa (säännöllisesti noin 30–40 autoa) rakentamattoman alueen kaduille, koska pysäköintipaikat eivät taloissa riitä. Matkaa lähimmälle Hiekkaharjun juna-asemalle on reilusti alle kilometri.

Vaikka nykyinen kaava on vasta vähän reilu 10 vuotta vanha, haetaan sille jo nyt muutosta, jossa rakentamattoman, Vantaan Seurakuntayhtymän omistaman alueen rakennusneliöiden määrä halutaan lähes 2,5-kertaistaa ilman, että pysäköintipaikkojen määrää suhteessa neliöihin kasvatetaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että ongelma pysäköinnin suhteen tulee vain pahenemaan entisestään.

Kaavamuutoksen taustalla on seurakuntayhtymän mukaan syynä se, että alueen tontit eivät menneet kaupaksi. Selityksenä tämä ontuu pahasti koska toinen, kaupungin omistama puolisko, on viimeistä tonttia myöten rakennettu. Eihän kaavamuutoksen perusteena voi olla maanomistajan epäonnistunut myynti, vai voiko?

Pysäköintiongelma johtuu todennäköisesti virhearvioinnista, mutta kuten Vantaan Sanomien artikkelissakin viitattiin, johtuu autojen iso määrä siitä, että alueen palvelut eivät ole riittävän lähellä. Tällöin asukkaat eivät halua luopua autostaan.

Palveluihin kuuluu myös koulut, joka on seuraava ongelma kyseisellä Hiekkaharjun alueella. Lähikoulut, etenkin Hiekkaharjun ala-aste, ovat jo nyt aivan täynnä oppilaita. Kaikki alueen nykyiset lapset eivät pääse omaan lähikouluunsa vaan vanhemmat joutuvat etsimään seuraavaksi lähintä koulua.

Kukapa haluaisi oman ala-asteikäisen lapsensa kulkevan pitkän koulumatkan yksin? Pitääkö heidät pahimmassa tapauksessa viedä ja hakea kouluun autolla? Tämäkin ongelma kasvaa, jos kaavamuutos menee läpi, kun yhtäkkiä kouluikäisiä lapsia on 2,5 kertaa enemmän kuin nykyisen kaavan mukaan. Ainakin tilastollisesti.

Tämä ongelmien ketju jatkuu yhä mikäli kaupungin päättäjät eivät päätöksiä tehdessään huomioi kaavamuutosten isompia vaikutuksia koko alueen infraan. Nyt tuntuu siltä, että maanomistaja pitää kapellimestarin puikkoa käsissään ja kaupungin päättäjät laulavat mukana kuin kiltit kuorolaiset. Näinkö me haluamme, että päätöksiä Vantaalla tehdään?

Robert Kullström, Hiekkaharjun omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Written by:

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Kokeilu kertoo selvää kieltä: Jos palvelut ovat niukat, asukas ei luovu autostaan, vaikka juna-asema olisi lähellä