Puheenaihe

Mielipide: Hiekkaharjun Kulleropuiston kaavoitus herättää kysymyksiä asukasdemokratiasta

Kuvituskuva.

Miten lain henki vuorovaikutteisesta suunnittelusta toteutuu, jos osa osallisista otetaan prosessiin mukaan vasta useita vuosia sen jälkeen kun se on todellisuudessa alkanut ja reunat ehdoille piirretty, kysyy kirjoittaja.

Robert Kullström nosti hyvin esiin (VS 17.1.) Hiekkaharjun pysäköintiongelman ja palveluiden riittämättömyyden, sekä uhan ongelmien kärjistymisestä Kulleropuiston alueen uudelleenkaavoituksen myötä.

Kulleropuiston kaavoitukseen liittyy näiden lisäksi myös isoja kunnallisdemokratiaa koskevia ongelmia.

Asukkaiden luottamuksensuoja?

Asukkaiden tulisi voida luottaa siihen, että tehdyissä, vuosien ajan huolella valmistelluissa ja kaikki kunnallisen päätöksentekojärjestelmän vaiheet läpäisseissä päätöksissä pysytään.

Kulleropuiston tilanteessa tämä ei ole toteutumassa: pitkään ja laajasti valmistellun, vuonna 2006 hyväksytyn asemakaavan muutosta alettiin suunnitella jo pian hyväksymisen jälkeen ja se on nyt käsittelyssä.

Uudelle kaavalle ei ole esitetty mitään sellaista perustetta, jota ei olisi huomioitu jo nykyistä kaavaa laatiessa.

Millainen on asukkaiden mahdollisuus luottaa päätöksentekojärjestelmään, jos päätöstä, joka on aikanaan tehty tietyillä perusteilla, muutetaan täysin erilaiseksi vedoten kuitenkin täysin samoihin perusteisiin?

Maanomistajien asema ja tasa-arvoisuus?

Uudelleenkaavoitusta perustellaan myös sillä, ettei alueen rakentaminen ole toteutunut.

Miksi ei?

Voiko alue rakentua, jos sitä ei markkinoida tai jos maanomistajat, Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät, sanelevat rakentamiselle ehdot, jotka eivät ole markkinoille mieluiset?

Seurakuntayhtymät eivät myy vaan vain vuokraavat tonttejaan. Kuinka houkuttelevia vuokranantajia ne ovat Helsingin Lehtisaaressa käydyn tontinvuokrakiistan valossa?

Onko kaupunki pyrkinyt edistämään alueen toteutumista maapoliittisen ohjelmansa mukaisesti rakentamiskehotteella ja onko alueen toteuttamissopimuksen mukainen sopimussakko peritty?

Onko kaupunki harkinnut alueen pakkolunastamista, kuten toisaalla Vantaalla on toimittu?

Voiko jatkossa kuka tahansa maanomistaja saada kaupungin tuen omistamansa kiinteistön asemakaavan tehostamiseen ja siten omaisuutensa arvon nostamiseen, jos ei saa kiinteistöään haluamillaan ehdoilla tai hinnalla myytyä?

Mitä oikeasti on asukkaiden osallisuus?

Maankäyttö- ja rakennuslain henki painottaa kommunikatiivista suunnittelua ja osallisten todellisia osallistumismahdollisuuksia. Kulleropuiston kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin marraskuussa 2015. Kuitenkin ensimmäiset uuden kaavan valmisteluun liittyvät selvitykset on tehty jo 2000-luvun lopulla.

Jo lokakuun 2014 Vantaan Laurissa Vantaan Seurakuntayhtymän silloinen kiinteistöjohtaja totesi, että ”Hiekkaharjun kaavan valmistelua on tehty jo useampi vuosi”.

Miten lain henki vuorovaikutteisesta suunnittelusta toteutuu, jos osa osallisista otetaan prosessiin mukaan vasta useita vuosia sen jälkeen kun se on todellisuudessa alkanut ja reunat ehdoille piirretty?

Jos maanomistaja on kapellimestari ja päättäjät kuorolaisia, hyväksytäänkö asukkaat vain statistin rooliin? Kysymyksiä riittää, vastauksia odotellaan…

Katri Hyytiä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu