Puheenaihe

Näin isiä houkutellaan pitämään pitempiä vapaita – "Hoitovastuu koskee yhtälailla isiä"

TYÖELÄMÄ Isien pidemmille perhevapaille yhä monia esteitä. Nyt perhevapaita ollaan uudistamassa.

Pidemmän isyysvapaan suosio on kasvanut, mutta isien pitämät vapaat ovat kuitenkin yhä melko lyhyitä. Kuvituskuva.

Jussi Vehkasalo

Neljä viidestä isästä pitää muutaman viikon isyysvapaan lapsen syntymän yhteydessä, ja puolet isistä pitää myös isyysvapaan pidempää osaa. Vaikka pidemmän isyysvapaan suosio on kasvanut, ovat isien pitämät vapaat kuitenkin melko lyhyitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Isä hoitaa -tutkimuksen tehnyt erikoistutkija Johanna Närvi listaa kolmen viikon isyysvapaata pidempien vapaiden yleisimmiksi esteiksi lapsen äidin kotona olon, taloudelliset syyt, työtilanteen sekä vallitsevat asenteet. Käsitykset äidin ensisijaisuudesta lapsen hoitajana istuvat tiukassa.

– Ajatellaan, että isille ”kuuluvat” vain isille nimetyt ja korvamerkityt vapaat, eli nykyinen yhdeksän viikon isyysvapaa. Lisäksi lähes puolet äideistä hoitaa lasta kotihoidon tuella vielä lapsen täytettyä kaksi vuotta, jolloin isyysvapaan käyttömahdollisuus loppuu, Närvi sanoo.

Hän kertoo, että isät itse ilmoittavat vapaidenpidon esteeksi usein taloudelliset syyt.

– Matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevat isät pitävät lyhempiä vapaita kuin hyvätuloiset isät. Tämä liittyy myös vanhempien tuloeroihin sekä siihen, että lapsen äiti on kotona usein ilman työpaikkaa, johon palata.

Vapaidenpitoa estävät myös isien työtilanne ja työkiireet. Moni pitää pitkää poissaoloa työstä hankalana.

– Tämä liittyy siihen, että isien useimmiten melko lyhyiden perhevapaiden ajaksi palkataan vain harvoin sijainen. Sen sijaan töitä jaetaan työtovereille. Usein varsinkin ylempien toimihenkilöiden työt kasaantuvat ja jäävät lopulta työntekijän itsensä hoidettaviksi, Närvi sanoo.

Perhevapaita ollaan parhaillaan uudistamassa. Keinoja, joilla isät saataisiin pitämään vapaansa, löytyy Närvin mukaan useita. Yksi olisi pidentää isille kiintiöityä yhdeksän viikon vapaata, ja joustavoittaa sen käyttöaika nykyisestä lapsen 2-vuotissyntymäpäivästä pidemmälle, esimerkiksi kunnes lapsi täyttää kolme.

– Silloin isillä olisi mahdollisuus sovittaa vapaan ajankohta oman ja lapsen äidin työtilanteen kannalta sopivaan vaiheeseen. Isän pidempi kiintiö viestisi sekä vanhemmille itselleen että työnantajille ja esimiehille, että isätkin voivat jäädä työstä pidemmäksi aikaa hoitamaan lasta, Närvi selventää.

Se voi parantaa äidin työmarkkina-asemaa.

Hän lisää, että työpaikoilla johto ja esimiehet ovat vapaiden suhteen avainasemassa.

– Työpaikoilla tarvitaan enemmän ymmärrystä siitä, että lapsenhoitovastuu koskee yhtälailla isiä kuin äitejä. Että isienkin työtehtävät pitää perhevapaan aikana järjestellä.

Aihe on tärkeä, sillä isien pitämien vapaiden hyödyt ovat kiistattomia.

– Aiempi tutkimustieto osoittaa, että pidempään perhevapailla olleiden isien suhde lapseen muodostuu tiiviimmäksi. Vapaan aikana isä ja lapsi saavat mahdollisuuden tiiviin suhteen luomiseen. Se vahvistuu kiinteässä vuorovaikutuksessa lapsen päivittäisissä hoitotilanteissa, Närvi tarkentaa.

Perhevapaita pitäneet isät ovat myös tyytyväisempiä parisuhteeseensa, ja heidän perheissään kotitöitä jaetaan tasaisemmin.

– Jos hoitovastuuta jaetaan ja isä jää pidemmäksi aikaa kotiin, on lapsen äidillä mahdollisuus palata aiemmin työelämään tai opintoihin. Näin tauosta työelämästä tai opinnoista ei tule niin pitkä. Se voi parantaa äidin työmarkkina-asemaa, Närvi sanoo.

Kolme viikkoa äidin kanssa

Suomessa isät ovat voineet jäädä hoitamaan lasta isyysvapaalle vuodesta 1978 alkaen. Tänä vuonna juhlitaan isyysvapaan 40-vuotissyntymäpäiviä.

Isille korvamerkityt perhevapaakiintiöt – ensin isäkuukausi ja vuodesta 2013 sen korvannut yhdeksän viikon isyysvapaa – ovat vähitellen kasvattaneet suosiotaan.

Yhdeksän viikon isyysvapaasta voi pitää kolme viikkoa äidin ollessa äitiys- tai vanhempainvapaalla.

Isien osuus käytetyistä vanhempainrahapäivistä on pysynyt alle kymmenessä prosentissa.

Vanhempien kesken jaettavissa olevaa vanhempainvapaata tai kotihoidon tukea käyttävät lähes yksinomaan äidit.

Viidennes isäksi tulleista ei käytä mitään perhevapaata (Kela 2016).

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu