Puheenaihe

Pitääkö Suomen sisällissodan kauhuja pyytää anteeksi? – Tutkija: "Menee helposti tekopyhyydeksi"

VUOSI 1918 Sisällissodan syttymisestä tuli täyteen 100 vuotta. Tutkijan mukaan hyvä lähtökohta muistamiselle olisi kummankin osapuolen lähtökohtien ymmärtäminen.

Tuomas Hoppu

Vuonna 1918 Suomessa soditun sisällissodan taustalla on suurelta osin se, etteivät osapuolet ymmärtäneet toistensa lähtökohtia. Nyt sata vuotta traagisten tapahtumien jälkeen tähän pitäisi jo kyetä.

Näin tiivistää Suomen sisällissotaa laaja-alaisesti tutkinut filosofian tohtori Tuomas Hoppu.

Hopun mukaan sodan kummallakin osapuolella oli ymmärrettävä syy lähteä sotaan, mutta sen sijaan vastapuolen näkemyksille aikalaisilla ei juuri ymmärrystä löytynyt.

Tutkijan mukaan suomalaisilla on edelleenkin hankalaa ymmärtää vuosien 1917 ja 1918 tapahtumia ajan omista lähtökohdista.

Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen yhteiskunta ja järjestysvalta hajosi Suomessakin. Poliittinen valtataistelu alkoi ja väkeä masinoitiin kummallekin puolelle. Kun maassa oli elintarvikepula ja tulevaisuuden näkymät olivat heikot, ei tämä ollut vaikeaa.

– Valkoiset lähtivät ajamaan venäläistä sotaväkeä pois. Punaiset taas näkivät tilaisuuden hoitaa yhteiskunnalliset epäkohdat kuntoon.

– Työväestö vaati ennen sotaa liikaa – tai ainakin liian nopeasti – ja porvaristo oli valmis antamaan periksi liian vähän. Kummallakaan puolella ei ollut sellaisia vaikutusvaltaisia sovintopoliitikkoja, jotka olisivat nostaneet vastapuolen vaatimuksia maltillisesti esiin.

Lopulliseen sisällissotaan ajautumisesta tuli viime lauantaina kuluneeksi sata vuotta. Sodan taustalle on kuvaavaa se, että valkoiset aloittivat venäläisen sotaväen aseistariisumisen Pohjanmaalla ja punaiset vallankumouksen Helsingissä samana päivänä 27. tammikuuta.

Hopun mukaan sadan vuoden takaisten tapahtumien muistaminen on hankalaa.

– Juhla ei ole oikea sana, jos sodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli noin 40 000 ihmistä. Muistamisenkin pitäisi olla arvokasta ja hillittyä.

Valtiovallan suunnalta ei suuria muistotilaisuuksia ole odotettavissa. Tutkijan mielestä tässä voi olla se hyvä puoli, että suurieleisyydellä on taipumus muuttua ylilyönneiksi.

– Anteeksipyynnöt ja -annot menevät sadan vuoden jälkeen helposti tekopyhyydeksi. Moni kokee vielä sodan suurena vääryytenä, ja vääryyttä on toki ollutkin, mutta katkeruudesta pistäisi päästä yli.

Sisällissota Suomessa 1918

käytiin 27.1–15.5.1918

vastakkain Suomen senaatin eli hallituksen valkoiset ja kansanvaltuuskunnan punaiset joukot

kummallakin puolella noin 80 000 sotilasta. Valkoisten puolella taisteli Saksan Itämeren divisioona ja muun muassa ruotsalaisia vapaaehtoisia. Punaisten puolella taisteli maassa olleita Venäjän armeijan joukkoja ja vapaaehtoisia.

tappiot: valkoisia noin 3 350 kaatunutta ja 1 500 teloitettua; punaisia noin 6 400 kaatunutta, 7 800 teloitettua, 1 600 kadonnutta ja lähes 12 500 vankilierillä kuollutta. Lisäksi saksalaisia kaatui 450–500 ja venäläisiä 700–900. Venäläisiä teloitettiin joitakin satoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu