Kuvituskuva
Huoltoriitojen sovittelu käräjäoikeudessa on yleistynyt viime vuosina, kirjoittaa Uutissuomalainen. Sitä on edistänyt asiantuntija-avusteinen eli niin sanottu Follo-sovittelu, jossa sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari. Häntä avustaa usein psykologi tai sosiaalityöntekijä. Lisäksi sovittelun osapuolilla on usein asianajaja.
– Tässä päästään syvemmälle siihen, mistä riidassa oikeasti on kyse. Ratkaistaan konflikti, eikä vain anneta vastausta johonkin tiettyyn riitakysymykseen, Espoon käräjäoikeuden tuomari Camilla Rauma-Sehm kommentoi Uutissuomalaiselle.
Oikeusministeriön ohjeistuksessa Follossa ”tuomari ei ratkaise asiaa, vaan auttaa yhdessä asiantuntija-avustajan kanssa vanhempia löytämään ratkaisun erimielisyyteensä”.
Uutissuomalaisen mukaan Follo-sovittelua on myös kritisoitu. Juristi Jan-Olof Nyholm näkee, että sovittelu on lähtökohtaisesti hyvä asia. Hänen mukaansa on kuitenkin tilanteita, joihin huoltosovittelu ei sovi.
– Sovittelijoilla voi olla kova halu saada tulos, eli sovinto. Voi vain kysyä, kumpaan he silloin laittavat painetta: sellaiseen, joka pysyy järkähtämättä kannassaan vai sellaiseen, joka inhoaa riitelemistä ja on valmis joustamaan. Toinen saattaa myös vetää omat ehtonsa äärimmäisen kireälle ja ryhtyä huutokauppaan, Nyholm kommentoi Uutissuomalaiselle.
Follo-sovittelua on toteutettu käräjäoikeudessa vuodesta 2014. Viime vuonna käräjäoikeuksissa saatiin päätökseen vajaat 1 900 sovittelua. Vuonna 2006 tuomioistuimessa soviteltiin alle 70 juttua, kirjoittaa Uutissuomalainen.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.