Puheenaihe

Suomalaisilla on huonot hampaat, ja siihen on monta syytä – "Omahoito jäänyt Baltian maiden tasolle"

Jamie Dumo pääsi keskiviikkona Lohjan Keskusaukion hammashoitoon. Häntö hoitivat erikoishammaslääkäri Anne Keinänen sekä hammashoitaja Tuula Nissinen (vas.).

Teemu Vestovuo

Suomessa ei pääse riittävän usein kunnalliseen hammaslääkäriin. Suun terveydenhoidon hoito- ja tarkastusvälit ovat venyneet liian pitkiksi erityisesti aikuisilla.

Tähän tulokseen ovat tulleet Lohjan vs. johtava ylilääkäri Jari Linden, THL:n erikoistutkija Kim Josefsson ja ylilääkäri, professori Eeva Widström, jotkatutkivat viiden eteläsuomalaisen terveyskeskuksen tietokantoja vuosilta 2001–2013.

Tutkimusjakson aikana työikäisten keskimääräinen tarkastusväli venyi puolestatoista vuodesta yli kahteen vuoteen.

Lasten tarkastusvälit pysyivät suositusten rajoissa eli puolessatoista vuodessa.

Lapsista noin kolmasosa oli hoidon tarpeessa, kun työikäisistä ja ikäihmisistä hoidon tarpeessa oli jopa kaksi kolmasosaa.

– Julkinen suun terveydenhoito on aliresussoitu. Tarvitsemme sote-uudistuksen yhteydessä aikuisten suunhoitoon enemmän resursseja, vaatii Linden.

Terveyskeskusten suunhoito ruuhkaantui, kun vuosien 2001–2002 hammashoitouudistuksen jälkeen jokainen pääsi julkisin varoin tuetun suunhoidon piiriin.

Silloin hammashoitoloihin hakeutui potilaita, jotka eivät olleet käyneet hammashoidossa vuosiin.

Kun hammashoidon resursseja ei kuitenkaan lisätty vastaamaan lisääntynyttä palveluntarvetta, sopeutumiskeinona käytettiin hoito- ja tarkastusvälien pidentämistä.

Erityisen kivuliaaksi tilanteen tekee se, että suomalaisaikuisten hampaat ovat huonomassa kunnossa kuin muissa Pohjoismaissa asuvien.

Suurin syy siihen on suomalaisten laiskuus hoitaa ja harjata hampaitaan.

– Tällä hetkellä suomalaisaikuisten suun omahoito on suurin piirtein Baltian maiden tasolla. Hampaat pitäisi harjata kaksi kertaa päivässä puhtaaksi ja käyttää tarvittaessa tikkua tai lankaa.

Lindenin ja kumppaneiden tutkimuksesta selvisi myös, että vain 22 prosenttia eläkeläisistä kävi tutkimusjakson aikana terveyskeskusten hammashoitoloissa.

– Yksi syy ovat korkeat asiakasmaksut, sillä suunhoidossa omavastuuosuus on muuta terveydenhoitoa korkeampi. Muun muassa tämän vuoksi hammashoidon asiakasmaksuja ei pitäisi sote-uudistuksen yhteydessä ainakaan korottaa.

Viime kädessä kyse on yhdenvertaisuudesta. Suun terveydenhoidon ei pitäisi olla kiinni lompakon paksuudesta.

– Jos hammashoitoon on vaikea päästä, se johtaa eriarvoistumiseen, Linden summaa.

Ne, joilla on varaa, voivat valita yksityisen hammaslääkärin, jonne ei tarvitse jonottaa.

– Eeva Widströmin aikaisemmin tekemässä tutkimuksessa vertailtiin, kuinka usein ihmiset käyvät hammaslääkärissä yksityisellä ja julkisella puolella. Kolmen vuoden tutkimusjakson aikana sekä yksityisellä että julkisella puolella kävi noin miljoona henkilöä, mutta yksityisellä puolella nämä samat ihmiset kävivät hammashoidossa vuosittain, kun julkisella puolella saman ajanjakson aikana kävi hoidossa vajaa kaksi miljoonaa ihmistä.

Tutkimus

Jari Linden, Kim Josefsson ja Eeva Widström keräsivät tutkimusaineiston viiden eteläsuomalaisen terveyskeskuksen tietokannoista.

Yksi terveyskeskuksista on Lohja, muita ei ole julkistettu.

Tutkimusaineisto oli laaja: se sisälsi noin 300 000 potilasta ja runsaat 3 miljoonaa käyntiä.

Tutkijat vertailivat hoidon tarvetta sekä käynti ja tutkimusvälejä kolmessa ikäluokassa: 1–17-vuotiaat, 18–64-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat.

Jari Linden on Lohjan vs. ylilääkäri, joka on mukana myös Uusimaa 19 -ryhmän suun terveydenhoidon tiimissä. Ryhmä valmistelee sote-uudistusta Uudellamaalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu