Makumaailma

Pähkinärinteessä asuva nainen teki bisneksen kimpuista, jotka voi syödä

YRITYS Nura Leino haaveilee kaupasta, joka myy vihanneskimppuja.

Pähkinärinteessä asuva Nura Leino tekee vihannes-ja hedelmäkimppuja kotonaan. Venäjältä kotoisin oleva Leino unelmoi omasta vihanneskimppu-liikkeestä.

Marika Lumme

Pähkinärinteessä asuva Nura Leino meni metsään ja sai bisnesidean.

– Luonnossa on paljon kauniita värejä, samoin marjoissa ja vihanneksissa. Kotona pöydälläni on aina hedelmiä. Sain idean, että näistähän voisi tehdä kimppuja, Leino kertoo.

Idea syntyi viime syksynä kun Leino pohti mitä hän haluaisi tehdä työkseen. Leino muutti Suomeen kaksi vuotta sitten Pietarista, jossa työskenteli venäjän kielen opettajana.

Opettajan töiden jatkaminen Suomessa oli ajatuksissa, mutta suomen kieli oli opiskeltava ensin. Hän on käynyt Helsingin aikuisopiston suomen kielen kursseja.

– Tämä on niin vaikea kieli, Leino naurahtaa.

Suomen kieli sujuu mukavasti, mutta alan vaihto ja uuden kokeileminen houkutteli. Värit ja käsillä tekeminen kiinnostavat Leinoa.

Kun ajatus vihanneskimpuista syntyi, hän päätti olla rohkea ja perusti tammikuussa oman yrityksen, Vihanneskimput ”Oikein hyvä”.

Leino kertoo opiskelleensa kimppujen tekemisen itse hyödyntäen muun muassa internetistä löytyviä ohjeita kimppujen sitomiseen.

– En ollut itse koskaan aiemmin nähnyt kimppuja. Kun lähdin googlettamaan aihetta, yllätyin, että tekijöitä löytyi esimerkiksi Venäjältä, hän kertoo.

Leino on syntynyt Venäjällä ja on maan kansalainen. Hän sanoo viihtyvänsä Pähkinärinteessä erinomaisesti, koska luonto on lähellä.

– Metsä on aivan vieressä ja Lammaslampi on hieno paikka. Tiet ovat täällä paljon paremmassa kunnossa kuin Venäjällä. Täällä on myös paljon puhtaampaa, hän kertoo.

Leinon omia suosikkeja kimpuissa ovat mandariinit ja chilit.

– Niistä upeanvärisen kimpun!

Leino ostaa kimppuihin tulevat syötävät kaupasta. Vihannesten ja hedelmien kriteerinä on tuoreus, alkuperämaa ei ole tärkein valinnan peruste.

– Koitan valita suomalaisia tuotteita kun se on mahdollista, koska esimerkiksi suomalaiset omenat tuoksuvat, ulkomaiset eivät, hän perustelee.

Leino kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta ideastaan ja kimpuistaan. Hän haaveilee, että voisi joku päivä vuokrata oman liiketilan. Tällä hetkellä hän tekee kimppuja kotonaan tilausten mukaan.

Työn alla oli juuri kimppu eläkkeelle lähtevälle henkilölle, joka työkavereiden mukaan tarvitsi vitamiineja, jotta pysyy kunnossa.

– Haluan etsiä myös viljelijän, jolta voin ostaa vihanneksia suoraan, Leino sanoo.

Näin syntyy syötävä kimppu

Nura Leino ostaa kimppuihin tuoreita hedelmiä ja vihanneksia asiakkaan väritoiveen mukaan.

Kimpuissa käytetään esimerkiksi mandariineja, paprikoita, valkosipuleja, chiliä ja omenoita.

Vihreyttä kimppu saa muun muassa rosmariinista ja laakerinlehdestä.

Kimppuun voi yhdistää myös kukkia.

Hedelmät ja vihannekset on aina pestävä ennen käyttöä, koska ennen kimpun sitomista niitä ei pestä, jotta ne säilyvät mahdollisimman pitkään hyvinä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Makumaailma

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu