Puheenaihe

Vantaalainen saunamafia ajaa saunomista Unescon maailmanperintölistalle – Saunalähettiläs: Näin syntyvät parhaimmat löylyt

Jokaisella kunnon saunojalla pitää olla yksilöllinen saunahattu, joka suojaa korvia. Ari Tahvanaisella on mansikkahattu, Antti Kossilalla hieman arkisempi päähine. Ammattilaisten varustukseen kuuluvat myös istuinalunen, tossut ja vesipullo.

Päivi Tuovinen

Ulos pakkasilmaan tulvahtaa höyrypilvi ja oviaukkoon pelmahtaa kaksi punakkaa miestä. Kuusijärven pieni savusauna on juuri tarjonnut sauna-aktiiveille heidän rakastamansa säännöllisen rentoutumishetken.

– Älyttömän hyvät löylyt, ylistää Ari Tahvanainen, vantaalaisen Saunamafia ry:n puheenjohtaja.

– Amatööreille 122 astetta voi tosin olla liian kova lämpötila, hän lisää.

Vieressä nyökkäilee toinen saunaseuran konkari, Antti Kossila.

– Parhaimmat, pehmeimmät löylyt syntyvät savusaunassa. Löylyt täytyy hiljalleen luoda: löylyä ei pidä heittää kovalla tahdilla, vaan vettä pitää kaataa kiukaalle yhtä hitaasti kuin lammas kusee, Kossila kuvaa.

Varsinaiseksi papupadaksi osoittautuvalla Kossilalla on yhdistyksessä erikoinen titteli – saunalähettiläs. Tehtävänsä mukaisesti hän levittää maailmalle härmäläisen saunomisen ilosanomaa.

– Olen kova puhumaan ja hyvä englannin kielessä, joten tykkään kertoa suomalaisen saunomisen historiasta ja perinteistä ulkomaalaisille, joita käy Kuusijärvellä paljon. Vielä 150 vuotta sitten kaikilla maaseudun asukkailla oli savusauna kotona, Kossila selittää.

Vaikka savusaunat eivät enää ole yleisiä eikä saunoissa juuri synnytä tai hoideta kuolleita, saunominen on muuten yhä sydämenasia koko kansalle.

Niin läheinen osa arkea ja juhlaa se on, että Saunamafian mielestä Suomen ainutlaatuinen saunakulttuuri on saatava lähitulevaisuudessa Unescon maailmanperintölistalle. Vuonna 2009 perustettu 80-jäseninen vantaalaisseura onkin mukana hankkeessa, joka tähtää tähän tavoitteeseen.

– Saunat hävisivät Euroopasta, koska pelättiin, että kupat ja syfilikset tarttuvat niissä. Meillä saunat kuitenkin pysyivät, koska taudit eivät tänne levinneet, Kossila naurahtaa.

On mahdoton sanoa, mikä on paras sauna. Ne ovat kaikki erilaisia kuten naiset – niitäkään ei laiteta paremmuusjärjestykseen."

Ensimmäiset suomalaissaunat rakennettiin tuhansia vuosia sitten. Nykyisin Suomessa on Suomen Saunaseura ry:n arvion mukaan jopa 3,2 miljoonaa saunaa. Niillä on keskeinen asema koko kansan peseytymisessä, rentoutumisessa ja rasituksesta palautumisessa.

– Sauna on köyhän apteekki, Tahvanainen luonnehtii.

Miesten mukaan löylyttely myös lievittää stressiä, laskee verenpainetta ja torjuu sydänsairauksia.

– Joensuun yliopiston tutkimuksen mukaan vähintään puolen tunnin saunominen monta kertaa viikossa ehkäisee sydänkohtauksia, Kossila kertoo.

Kossila itse saunoo viikoittain jopa kuusi kertaa, kotona Päiväkummussa ja Kuusijärvellä. Tahvanainen taas ei pidä Itä-Hakkilan asuntonsa sähkökiukaan kuivista löylyistä ja käy siksi Kuusijärven savusaunoissa vähintään kolmesti viikossa.

– Sähkösaunoista ei saa lähellekään samaa kokonaisvaltaisen rentoa oloa, Tahvanainen puuskahtaa.

Vantaalaiset sanovat tietysti, että Kuusijärvi on paras paikka nauttia aidon savusaunan tunnelmasta.

– Muuten on mahdoton sanoa, mikä on paras sauna. Ne ovat kaikki erilaisia kuten naiset – niitäkään ei laiteta paremmuusjärjestykseen, Tahvanainen tuumaa.

Eläkeläiskaksikko on pitänyt Kuusijärveä kantapaikkanaan 2000-luvulta lähtien. Vuosittain he ja muut seuran jäsenet tekevät myös useita päiväretkiä paikkakunnille, joista tiedetään löytyvän yleisiä tai yksityisiä laatusaunoja: vakiokohteita ovat Loimaa, Rymättylä ja Ylöjärvi.

Välillä on matkailtu ulkomaillekin, Romaniaan ja Viroon. Romaniassa on jopa Ari Sauna -niminen sauna, koska Tahvanainen rahoitti sen rakentamista.

– Olemme varmasti maailman aktiivisin saunaseura, Tahvanainen hymähtää.

Virolainen ja venäläinen löylyttelykulttuuri muistuttavat suomalaista. Viro on jo ehtinyt hivuttaa virolaisen savusaunan Unescon maailmanperintölistalle.

– Nyt on Suomen vuoro, Tahvanainen summaa.

Saunominen on yksi kymmenistä ehdokkaista

Laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä on käynnistänyt Sauna Unescoon -hankkeen.

Tavoitteena on varmistaa suomalaiselle saunomiselle kulttuuriperinnöllinen asema kansainvälisesti Unescon tasolla.

Saunominen valittiin viime vuonna Museoviraston ylläpitämään Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 asian joukossa.

Listalta löytyvät mm. kalakukko, työväen vappu ja olutkulttuuri. Suomi voi asettaa vain yhden asian ehdolle.

Lopullisen ehdokasvalinnan tekee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeen osapuolten mukaan saunominen on itseoikeutettu ehdokas kansan yhteisenä perintönä.

Maaliskuun alussa hankkeessa oli jo lähes 30 saunaseuraa ja -yhdistystä.

Lisää aiheesta

Kuusijärvi kutsuu saunanlauteille – savusaunaan pääsee ensi kertaa kesälläkin30.6.2016 20.05
"Saunapoliisi": Kuusijärven savusaunassa moni asia on mennyt pieleen21.10.2013 11.21
Suomalaiselle saunalle oma liputuspäivä? – "Ei mikään löylynlyömä idea"11.1.2017 13.53

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu