Puheenaihe

Mielipide: Soten valinnanvapausmalli – terveyttä ja hyvinvointia etsimässä?

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluita ei ole selkeästi erotettu jätettäväksi valinnanvapauden ulkopuolelle, vaikka näin tulisi tehdä, kirjoittajat toteavat. Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Sote-muutoksessa ja valinnanvapauslaissa tulee ottaa huomioon lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi, kirjoittajat muistuttavat.

Terveydenhuoltolain ja sitä täsmentävän asetuksen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy.

Näiden oleellisten terveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä roolissa ovat äitiys- ja lastenneuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Kestävä pohja aikuisiän terveydelle luodaan lapsuus- ja nuoruusiässä sekä sikiön kannalta jo raskausaikana.

Käynnissä on 100-vuotiaan Suomen historian suurin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne- ja palvelu-uudistus.

Sote-muutoksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvaje kolme miljardia euroa hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta. Yhtenä lääkkeenä tähän on lisätä ihmisten valinnanvapausoikeutta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Uusimmassa valinnanvapautta käsittelevässä lakiesityksessä 22. tammikuuta koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on jätetty valinnanvapauden ulkopuolelle maakuntien liikelaitosten tehtäväksi, mikä on kiitettävä asia sinänsä. Kehittämistyössä on kuitenkin huomioitava oppilashuollon toimivuus ja palveluiden integrointi kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisen jäädessä tulevaisuuden kuntien tehtäväksi.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että äitiys- ja lastenneuvolapalveluita ei ole selkeästi erotettu jätettäväksi valinnanvapauden ulkopuolelle, vaikka näin tulisi tehdä.

Samanaikaisesti käynnissä on hallituksen kärkiohjelma, Lapsi- ja perhepalveluiden muutoshanke (LAPE). Sen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittaminen, perheiden tuen tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja varhainen tuki. Tavoittena on huomioida lapsen etu ja oikeudet sekä turvata terveellinen ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Yhtenä panostuskohteena on perhekeskustoimintamallin kehittäminen, jossa juuri neuvolapalvelut ovat keskiössä.

Neuvolajärjestelmä on suomalainen innovaatio ja ylpeyden aihe, joka on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Se vaikutukset ovat olleet kansanterveydellisesti merkittävät. Äiti- ja lapsikuolleisuus Suomessa ovat alhaisimmat koko maailmassa. Lähes koko väestön kattavilla rokotuksilla kaikkein vakavimmat tartuntataudit ja niiden jälkitaudit on saatu pääosin hävitettyä maastamme. Näillä on ollut vaikutusta koko väestön terveyteen pitkäkestoisesti, mikä on ollut yksi kansakuntamme menestystekijä. Onko menestystekijämme edellytykset muuttuneet sadassa vuodessa?

Lapsen kasvun ja kehityksen seuranta, sairauksien aikainen toteaminen, riskien tunnistaminen ja perheen psykososiaalisen tuen tarpeen mahdollisimman varhainen havaitseminen edellyttävät hoidon jatkuvuutta ja luottamuksellista hoitosuhdetta terveydenhoitajan sekä asiakkaan välillä.

Heikoimmassa asemassa ovat erityisesti ne perheet, joilla on erityistarpeita, kuten terapiapalveluiden, perhetyön ja lastensuojelullisen tuen tarve. Moniammatillisen tuen saatavuus voi vaikeutua palveluntuottajien vaihtuessa kauemmaksi perheen asuinpaikasta.

Myös tiedonkulku eri ammatillisten toimijoiden välillä voi heikentyä. Uhkana on palveluiden pirstaloituminen niiden integraation sijaan, jolloin lapsen etu jää toteutumatta.

Suomen todellinen ongelma on terveys- ja hyvinvointierojen kasvu sekä syrjäytymisen lisääntyminen eri väestöryhmien välillä. Koko väestön kattavilla terveystarkastuksilla ja avosairaanhoidon palveluilla näitä eroja voidaan merkittävästi vähentää. Todellisten kustannussäästöjen synty perustuu hoidon vaikuttavuuteen ja laatuun.

Sote-muutoksessa ja valinnanvapauslaissa tulee ottaa huomioon lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointi perustuu YK:n lasten oikeuksien sopimukseen. Kansakuntamme perusta on terveet, hyvinvoivat ja onnelliset lapset sekä toimintakykyinen aikuisväestö nyt ja tulevaisuudessa.

Tiina Tuomela, Lastentautien erikoislääkäri, LKT, Kristillisdemokraattien 1. varapj., Kd Naiset pj., Vantaan kaupunginvaltuutettu

Hannamari Auvinen, Terveydenhoitaja, Karkkilan kaupunginvaltuutettu (kd.), MLL:n paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Mielipide: Sote-uudistusta ei ole varaa viivästyttää14.3.2018 08.40
Kokoomuksen rivit rakoilevat – jälleen uusi kansanedustaja mukaan sote-kapinaan6.3.2018 20.15
Tikkurilan hyvinvointikeskus teilattiin hinnan ja sote-epäselvyyksien takia – Kokoomus oudoksuu muiden vastustusta20.1.2018 07.45
Suurkaupunkien johtajilla päänsärky: "Sote- ja maakuntauudistus niistävät kyvyn investoida"8.2.2018 20.54

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu