Puheenaihe

Autokansan Jumbo on Suomen suurin kauppakeskus – miten tässä näin kävi?

Else Kyhälä / arkisto

Vantaan Pakkalassa sijaitseva Jumbo on jo kuudetta kertaa peräkkäin myynniltään Suomen suurin kauppakeskus. Jumbossa myynti on kasvanut etenkin vapaa-aikaan liittyvissä palveluissa.

Viime vuonna sekä kävijämäärät että myynti kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2017 kokonaismyynti oli noin 420 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kävijämäärä puolestaan kasvoi 3 prosenttia 12,1 miljoonaan kävijään.

– Panostamme jatkuvasti asiakkaiden viihtyvyyteen. Esimerkiksi viime vuonna meillä oli tammikuusta marraskuuhun käynnissä Jumbo Sinulle -kehityshanke, jossa kauppakeskusta uudistettiin asiakkaiden toiveiden mukaan. Vaikka remontointi näkyikin kauppakeskuksessa, ihmiset viihtyivät ja kauppa kävi, kertoo kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro.

Myynti Jumbossa lisääntyi etenkin kahvila- ja ravintolapalveluissa, joissa kasvua tuli viime vuonna 10 prosenttia. Sama tahti on jatkunut myös alkuvuoden ajan. Toimialan tarjontaa on kehitetty ja kauppakeskukseen on tullut uusia toimijoita, mutta neliömäärä on pysynyt suunnilleen samana.

– Kauneuden ja terveyden palveluissa myynti kasvoi 9 prosenttia, ja kodin ja sisustamisen toimialalla 8 prosenttia. Myös päivittäistavarakaupassa tuli kasvua. Aukioloaikojen vapauttamisesta ja hintakilpailusta on ollut hyötyä meillekin.

Viihtyvyys, hyvät oheispalvelut ja toimivat liikenneyhteydet ovat kolme tärkeintä tekijää, joiden varassa kauppakeskus joko menestyy tai näivettyy.

Jumbon saavutus on erikoislaatuinen, sillä tähän kauppakeskukseen ei ole junayhteyttä, samoin bussivuorojakin Jumboon kulkee hyvin niukasti.

Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva tietää syyt Jumbon odotusten vastaisesta hyvästä myyntimenestyksestä.

– Jumbo on luonteeltaan sellainen kauppakeskus, että valtaosa sen asiakkaista tulee paikalle omalla autolla ja vieläpä tavallista pidemmän matkan päästä. Ja kun kävijät tulevat kaukaa, silloin yhden käyntikerran kertaostosten määrä on suurempi kuin muualla. Jumbon kohdalla on siis juuri näin, Kaleva pohtii.

Kalevan mukaan tulevaisuuden kauppakeskus on oman alueensa ehdoton keskipiste.

– Kyllä kauppakeskuksia voidaan pitää kaupungin keskustojen korvikkeena, sillä ne ovat jo nyt monien tapahtumien ytimessä. Jatkossa tämä kehitys vain kiihtyy, kun yhä useampi julkinenkin palvelu siirtyy kauppakeskukseen, Kaleva arvioi.

– Kirjastot ovat tästä hyviä esimerkkejä, ja esimerkiksi Lappeenrannassa jopa kaupunginteatteri on siirtynyt sikäläiseen kauppakeskukseen.

Jatkossa kilpailu asiakkaiden euroista kovenee pääkaupunkiseudulla entisestään, kun kolmen vuoden sisällä Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle valmistuu peräti neljä uutta kauppakeskusta.

Helsingin Keski-Pasilaan valmistuu Tripla ensi vuonna ja Kalasatama saa kauppakeskus Redin vielä tämän vuoden kuluessa. 

Espooseen puolestaan valmistuu vuonna 2021 kokonaan uusi kauppakeskus Lippulaiva. Vantaalla Kivistön rautatieaseman kainaloon rakennetaan jouluksi 2020 valmistuva kauppakeskus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu