Puheenaihe

Kaksi uutta suomalaista satelliittia pian avaruuteen – "Planeettainväliset satelliitit kehitteillä"

INNOVAATIO

Aalto-1:tä saattelivat avaruuteen Antti Kestilä, Nuno da Silva, Tatu Peltola, Pyry Peitso, Juha Biström, Mikko Lankinen, Jaan Praks, Johnny Finnholm, Henrik Forstén ja Petri Niemelä.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden satelliittiohjelma vei Suomen ensimmäiset omat satelliitit avaruuteen ja käynnisti avaruusbisneksen.

Nyt avaruustutkimuksesta ovat innostuneet niin tutkimuslaitokset kuin yksityiset yritykset. Esimerkiksi Suomen Akatemia on jo perustanut uuden CubeSateja eli piensatelliitteja käyttävän huippuyksikön, jonka teknologia ja kokemus perustuvat vahvasti Aalto-1 -satelliittiohjelmaan.

Aalto-1 on nyt ehdolla suomalaisen insinööripalkinnon saajaksi.

Fyysisesti hieman maitotölkkiä suurempi Aalto-1 satelliitti laukaistiin avaruuteen viime juhannuksena.

– Tutkimusryhmämme suunnitteli ja rakensi Suomen ensimmäisen oman satelliitin, Aalto-1:n. Tämä niin sanottu piensatelliitti eli CubeSat on kooltaan vähän maitotölkkiä isompi, mutta huomattavasti perinteisiä satelliitteja halvempi ja oli siten yliopiston voimavarojen puitteissa toteutettavissa, kertoo Aalto-yliopiston tohtoritutkija Antti Kestilä.

Edullisten CubeSat-nanosatelliittien on sanottu tuoneen avaruusalalle samanlaista vipinää kuin 1960-luvulla kuuta valloitettaessa. Ennen CubeSateja pieninkin satelliitti maksoi kymmeniä miljoonia, nyt hinta on vain sadasosa siitä.

Aalto-1-innovaation synty sijoittuu Kestilän mukaan 2000-luvun alkuun, jolloin piensatelliittien ja varsinkin juuri CubeSatien suosio alkoi kasvaa voimakkaasti.

– Mahdollisuudet laukaista satelliitti avaruuteen paranivat, ja kaupallisten piensatelliittialijärjestelmien valmistajia alkoi ilmestyä markkinoille. Silloin tutkimusryhmämme huomasi mahdollisuuden rakentaa kokonainen satelliitti suomalaisvoimin ja saada se avaruuteen.

Toden teolla Aalto-1:n suunnittelu alkoi keväällä 2010. Se oli tarkoitus laukaista avaruuteen vuoden 2014 lopulla, mutta monien viivästysten takia se päästiin laukaisemaan 23. kesäkuuta 2017 Intiasta.

– Aalto-1 toimii edelleen avaruudessa ja suorittaa tehtäväänsä, datan lähettämistä, Kestilä sanoo.

Tulevaisuudessa innovaation takana oleva tiimi jatkaa samalla tiellä, piensatelliittien nopeasti kasvavalla alalla.

– Seuraavaksi vuorossa ovat Suomi100- ja Reaktor Hello World -piensatelliitit. Ne laukaistaan avaruuteen ihan lähikuukausina. Pitkällä tähtäimellä meillä on kehityksessä muun muassa planeettainvälinen Aspect, Aalto-3 ja Suomen Akatemian huippututkimusyksikön Foresail-piensatelliittitehtävät, Kestilä kertoo.

Opiskelijoiden satelliitti-innovaatio on merkittävä, sillä se on viitoittanut piensatelliittialan kasvua sekä yliopistoissa että teollisuudessa. Mukaan ovat tulleet esimerkiksi VTT, Ilmatieteen laitos, Turun ja Helsingin yliopistot, jotka ovat alkaneet suunnitella uusia satelliittimissioita.

Tällainen kilpailu

Kuusi huippuinnovaatiota kisaa tänä vuonna suomalaisesta insinöörityöpalkinnosta. Palkinto on arvoltaan 30 000 euroa.

Tänä vuonna ehdolla oli yhteensä 25 työtä, ja shortlistalle on nyt valittu kuusi ehdokasta. Ehdolla ovat Aalto-1- ja IcEye -satelliittiohjelmat, Genelec 8351 -kaiutin, Linkker-sähköbussi, Sulapac eli biohajoava pakkausmateriaali, Visedo Oy:n tehoelektroniikka työkoneiden sähköistämiseksi sekä meriteollisuusinnovaatio, joka ei halua nimeään vielä julki.

Palkinnon saaja julkistetaan toukokuun puolivälissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu