Puheenaihe

Mielipide: Toteutuuko lapsen etu päiväkodissa, jos uusi varhaiskasvatuslaki hyväksytään?

Uusi varhaiskasvatuslaki ei esitetyn kaltaisena ratkaise päiväkotien ongelmia eikä paranna palvelun laatua, kritisoi kirjoittaja. Kuvituskuva.

Johanna Erjonsalo

Varhaiskasvatusta ei tule ylipedagogisoida, vaan kasvatuksen, lapsen kehittymisen tukemisen, hoidon sekä oppimisen tulee olla tasavertaisia tavoitteita, kirjoittaja toteaa.

Huomio päättäjät ja vanhemmat! Nyt on korkea aika herätä todellisuuteen ja varhaiskasvatuksen arkeen.

Kuinka arki sujuu turvallisesti ja tavoitteellisesti, mikäli henkilökuntarakennetta muutetaan lapsiryhmissä hallituksen esityksen varhaiskasvatuslaiksi mukaisesti?

Nykyäänkin päiväkodeissa on paljon tilanteita, joissa lapsiryhmät toimivat lainvastaisilla mitoituksilla – henkilökuntaa on liian vähän paikalla.

Mitä tilanne on sitten, mikäli lakiesitys menee esitetyn kaltaisena läpi? Huoli arjen sujumisesta, varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamisesta ja turvallisesta arjesta on valtava!

Uuden työehtosopimuksen myötä 1. toukokuuta lähtien korkeakoulutetut ovat entistä vähemmän läsnä lapsiryhmässä. Paradoksi tässä on se, että jatkuvasti korostetaan korkeakoulutettujen osaamista ja tärkeyttä varhaiskasvatuksessa, mutta entistä enemmän lapsiryhmä jää lastenhoitajan vastuulle.

Suunnittelun lisäksi korkeakoulutettu on vähemmän läsnä lapsiryhmässä, koska tehtäviin kuuluu paljon lapsiryhmän ulkopuolella tehtävää työtä.

Uuden vasun (varhaiskasvatussuunnitelman) myötä toiminnan pitäisi entistä enemmän olla hetkessä elämistä, lasten omia aloitteita ja aktiivisuutta huomioiden – nyt lisättiin aikaa suunnitelmien tekoon.

Lastenhoitajan työn kuormitus on valtaisa ja tämä näkyy jo nyt jäsentemme viesteissä.

Varhaiskasvatusta ei tule ylipedagogisoida, vaan kasvatuksen, lapsen kehittymisen tukemisen, hoidon sekä oppimisen tulee olla tasavertaisia tavoitteita.

Onko oikeasti korkeakoulutettujen lisäys lapsiryhmissä lapsen etu ja paras, mikäli tilanne johtaa siihen, että ei ole aikaa lapsen yksilölliseen kohtaamiseen, ei sylittelyyn, hoivaan ja huolenpitoon jos päiväkodin työntekijän aika menee järjestyspoliisina toimimiseen?

Jo tällä hetkellä on se tilanne, että lastenhoitajat ovat se ammattiryhmä, joka on koko päivän läsnä ja vastuussa lapsiryhmästä – usein vielä yksin. Uusi varhaiskasvatuslaki ei esitetyn kaltaisena siis ratkaise päiväkotien ongelmia eikä paranna palvelun laatua.

Jos nyt noudatettaisiin varhaiskasvatuslakia, asetusta lasten päivähoidosta, ministeriön ohjeistusta suhdeluvusta poikkeamisesta, virka- ja työehtosopimuksia sekä lapsen edun toteutumista lapsen oikeuksien mukaisesti, olisi tilanne erinomainen.

Eila Seppälä-Vessari, toiminnanjohtaja, Suomen Lastenhoitoalan Liitto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Sulkeeko mielenilmaus päiväkodit keskiviikkona? – Näin vastaa kaupunki23.4.2018 13.01
Päiväkotien ulosmarssi laajenee – mielenilmaus koskee nyt jo koko Uuttamaata23.4.2018 15.19
Päiväkotien väki järjestää mittavan ulosmarssin – "Laki aliarvioi ammattitaitoamme"20.4.2018 15.07
Mielipide: Täysi päivähoito-oikeus tulee kalliiksi ja on tarpeeton – "Lapsen paras paikka on kotona"18.4.2018 07.35
Mielipide: Aktiivimalli ja Vantaan päivähoitorajoitukset muodostavat työttömälle mahdottoman yhtälön10.4.2018 07.10
Mielipide: Kuinka paljon lastentarhanopettajien työtä arvostetaan? Ja missä se näkyy?1.4.2018 08.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu