Puheenaihe

Mitä tapahtui synnytystalkoille? – Suomalaiset saavat nyt vauvoja ennätyksellisen vähän

Suomessa syntyi viime vuonna ennätyksellisen vähän lapsia. Edellinen yhtä matalan syntyvyyden vuosi oli 1973. Kuvituskuva.

Lotta Åberg / Arkisto

Suomalaiset tekivät viime vuonna tulevaisuuden kannalta kyseenalaisen ennätyksen. Vuonna 2017 maassa syntyi vain hieman yli 50 300 lasta – eli jokainen nainen saa nyt keskimäärin 1,49 lasta. Luku on kaikkien aikojen matalin.

Edellisen kerran yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa vuonna 1973, jolloin lapsia syntyi naisille keskimäärin 1,50.

Syntyvyyden osalta Suomessa on menty alamäkeä jo puoli vuosisataa. Vuodesta 1969 lähtien syntyvyys on ollut alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden.

Vuoteen 2016 verrattuna syntyvyys aleni viime vuonna lähes kaikenikäisillä, selvimmin alle 30-vuotiaiden keskuudessa.

Viime vuonna esikoisensa synnyttäneet olivat keskimäärin 29,2-vuotiaita. Keski-ikä oli edellisenä vuonna 29,1 vuotta ja kymmenessä vuodessa se on noussut yhdellä vuodella.

Myös syntyneiden määrä on nyt pienentynyt seitsemänä vuonna peräkkäin. Syntyneitä oli 2 493 lasta eli 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Suurista kaupungeista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli vuosina 2013–2017 kaikkiaan 1,79. Seuraavaksi korkeimmat luvut olivat Porvoon, Espoon ja Oulun synnyttäjien kohdalla.

Vastaavasti matalin syntyvyys oli vuosina 2013–2017 Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,27. Muita perää pitäviä kaupunkeja olivat Turku ja Tampere.

Myös kaikkien kuntien vertailussa viimeksi mainittujen kaupunkien syntyvyys oli matalimpien joukossa. Luvut ilmenevät Tilastokeskuksen tuoreimmasta katsauksesta.

Kuuntele alta Kalevauva-yhtyeen kappale Synnytystalkoot.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu