Puheenaihe

Tiesitkö? Suomessa voi edelleen jäädä luokalle ja ehdotkin saada – "Aina mietitään, onko luokan kertaamisesta hyötyä"

Oppimisongelmiin pyritään tarttumaan mahdollisimman varhain. Tuki räätälöidään oppilaan tarpeiden mukaan, ja tavoitteissa voidaan joustaa yksilöllisesti.

Hyvinkään perusopetuksen johtajan Mika Heikuran mukaan luokalle jääminen voi olla parhaimmillaan uusi mahdollisuus.

Ari Peltonen

Luokalle jääminen on tänä päivänä harvinaista, mutta ei mitenkään erikoista. Perusopetuksen johtaja Mika Heikura sanoo, että esimerkiksi Hyvinkäällä kouluista jää luokalle yksittäisiä oppilaita silloin tällöin, ei kuitenkaan joka vuosi. Vaihtelu on suurta.

– Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään, hän sanoo Aamuposti-lehdelle.

Riihimäellä tilanne on samanlainen. Pohjoisen koulun rehtori Veijo Koistinen arvioi, että hänen koulussaan luokalle jää keskimäärin yksi oppilas kolmessa vuodessa. Pohjoisessa koulussa on kaikkiaan noin 220 oppilasta.

Oppiaineissa tulee käytännössä päästä viitosen arvosanan tasolle, jotta voi siirtyä seuraavalle vuositasolle.

Ensimmäiset numerot annetaan kuitenkin vasta neljännen luokan kevättodistukseen. Sitä ennen arviot ovat sanallisia. Viitosen ei pitäisi silti tulla todistukseen yllätyksenä.

– Kyllä opintojen etenemisestä ollaan yhteydessä vanhempiin. Viitosen tasolla yhteistyötä on yleensä tehty jo pidempään, Koistinen sanoo.

Luokalle jättämisessä on Koistisen mukaan olennaista selvittää, onko kertaamisesta oppilaalle hyötyä vai ei.

– Jos kyse on oppimiseen liittyvästä kypsymättömyydestä, silloin kertaaminen voi olla lapsen etu. Jos taas kyseessä ovat enemmänkin sosiaaliset ongelmat, ne eivät kertaamalla muutu mihinkään.

Heikuran mukaan kertaamispäätöstä ei tehdä koskaan kevyin perustein. Parhaimmillaan se on oppilaalle uusi mahdollisuus.

– Voi olla, että takana on vaikkapa vaikea elämäntilanne, jolloin oppilas ei ole pystynyt keskittymään koulunkäyntiin.

Luokalle jäävien määrää on viime vuosina vähennetty kohdennetuilla tukitoimilla. Tuki- ja erityisopetusta annetaan useimmin matematiikassa ja äidinkielessä, tarvittaessa muissakin aineissa.

– Eriyttäminen on päivän sana. Opetusta ja vaatimustasoa pyritään räätälöimään oppilaan tarpeiden mukaisesti, Heikura kertoo.

Kaikki eivät välttämättä kulje normaalin oppisuunnitelman mukaan kaikissa oppiaineissa, vaan tavoitteissa pystytään myös joustamaan.

– Aina mietitään, millaisella tuella oppilas pärjää. Mietitään sekä opillista että sosiaalista puolta ja pyritään löytämään jokaiselle oppilaalle paras ratkaisu, Koistinen kertoo.

Ehdotkin voi silti edelleen saada.

– Jos syystä tai toisesta on jäänyt jonkin aineen oppimäärä suorittamatta, lain mukaan oppilaalle pitää antaa mahdollisuus osoittaa, että hän hallitsee sen.

– Tosin sinä aikana, kun itse olen ollut rehtori, yksiäkään ehtoja ei ole annettu, hän sanoo.

Asiasta kertoi ensin Aamuposti.

Tukea oppimiseen

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan.

Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee.

Yleinen tuki tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, osana koulun arkea.

Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta.

Lähde: Opetushallitus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu