Puheenaihe

Karu tieto: Ambulanssi tarvitaan lasten avuksi eniten alueilla, joilla vanhempien tulot ovat pienet

Ensihoitoa vaativia hätätilanteita sattuu lapsille jopa kuusi kertaa enemmän matalan tulotason alueilla kuin muulla.

Arkisto/Katja Juurikko

Tuore tutkimus osoittaa, että lasten ensihoitoa vaativia hätätilanteita sattuu jopa kuusi kertaa enemmän matalan tulotason alueilla kuin muualla.

HUSissa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan lasten ensihoitotehtävien määrään vaikuttavat vanhempien tulotaso, koulutustaso sekä työttömyysaste.

Tutkimusta varten analysoitiin 3612 hätäkeskuksen välittämää kiireellistä lasten ensihoitotehtävää. 10 000 euron vähennys alueen keskimääräisessä vuosiansiossa lisäsi viidenneksellä alle 16-vuotiaiden ensihoidon tarvetta. Tulotason lisäksi samansuuntaisesti vaikuttivat asuinalueen matala keskimääräinen koulutustaso sekä työttömyysaste.

– Erot olivat merkittäviä. Hätätilanteiden esiintyvyys vaihteli hyvätuloisempien alueiden vuosittaisesta 0,8 kerrasta/100 lasta pienituloisempien alueiden 4,8 kertaan/100 lasta, sanoo lastentautien, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Heli Salmi.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että sosioekonomisesti huonommin menestyvillä alueilla ja niillä asuvilla lapsilla on enemmän vakavia sairauksia ja tapaturmia, jotka edellyttävät ensihoidon kiireellistä arviota paikan päällä. Tutkimustuloksista ei voi päätellä, johtuuko tämä suuremmasta sairastavuudesta, huonommasta terveyspalveluiden saatavuudesta vai heikommasta terveyspalveluiden laadusta näillä alueilla.

Kaupunginosien välinen ero ei selittynyt turhilla yhteydenotoilla hätäkeskukseen, sillä lääketieteellisesti tarpeettomiksi arvioitujen ensihoitotehtävien jakauma ei vaihdellut alueen sosioekonomisten tekijöiden mukaan. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että sosioekonomisesti huonommin menestyvillä alueilla ja niillä asuvilla lapsilla on enemmän vakavia sairauksia ja tapaturmia, jotka edellyttävät ensihoidon kiireellistä arviota paikan päällä. Tutkimustuloksista ei voi päätellä, johtuuko tämä suuremmasta sairastavuudesta, huonommasta terveyspalveluiden saatavuudesta vai heikommasta terveyspalveluiden laadusta näillä alueilla.

Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia useiden Suomessa ja muissa länsimaissa raportoitujen lasten sosioekonomisia terveyseroja kuvaavien havaintojen kanssa.

– Tulokset haastavat terveydenhuollon ja päätöksenteon ammattilaisia pohtimaan keinoja, joilla sosioekonomiseen asemaan liittyviä terveyseroja voitaisiin vähentää Suomen terveyspalvelujärjestelmässä, Salmi sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu