Puheenaihe

Uutta tietoa ex-presidentistä: Relander asui ennen Jokiniemeä Korsossa

HISTORIA Tutkija Riina Koivisto teki salapoliisityötä ja selvitti L.K. Relanderin alkuaikoja Vantaalla.

Tutkija Riina Koivisto kertoo, että Relanderin talo Jokiniemessä oli alun perin valkoinen. Vaaleanpunainen se on ollut jo jo pitkään.

Armi Suojanen

– Relander on ehkä Suomen vähiten tutkittu presidentti. Unohdettu, yhden kauden presidentti, sanoo tutkija Riina Koivisto.

Hän arvelee, että yksi syy unohdukseen on Lauri Kristian Relanderin (1883–1942) myötämielisyys Lapuan liikkeeseen.

Nyt Koivisto on tutkinut Relanderin aikaa Vantaalla tai silloisessa Helsingin maalaiskunnassa ennen presidenttikauden alkua. Helppoa työ ei ollut, koska aikaa on ehtinyt kulua jo sata vuotta. Aiempien tutkimusten puute, hävinneet kirjalliset lähteet ja kadonneet valokuvat vaikeuttivat mielenkiintoista työtä. Relanderin sukulaisistakaan ei enää ollut kertomaan esi-isästään.

Onneksi on sanomalehtien digitaalinen arkisto ja paikallista historiaa on tallennettu kaupunginmuseoon sekä kirjoihin.

– Helsingin pitäjä 1993 -kirja oli tärkeä apu, Koivisto kiittelee.

Tutkimuksessa löytyi aivan uutta tietoa, kuten se, että Relander asui nykyisen Vantaan alueella ensin Korsossa.

– Hän toimi Suomen Kylvösiemenyhdistyksen Korson koeasemalla ylimääräisenä assistenttina 1907.

Tieto selvisi Koivistolle kaupunginmuseon nauhalta, jossa eräs mies sanoo työskennelleensä Relanderin kanssa vierekkäisillä pelloilla.

– Mies kertoo, että Relander asui Ali-Keravalla Mikkolan tilalla.

Mutta sitä tietoa ei ole löytynyt, missä paikka tarkalleen sijaitsi.

Korson jälkeen Relander siirtyi asumaan ja töihin Jokiniemen maanviljelys-taloudelliselle koelaitokselle 1908. Hän oli laitoksen ensimmäinen assistentti ja myöhemmin myös taloudenhoitaja. Talo, jossa hän asui ja työskenteli on edelleen olemassa. Yksityiset omistajat kunnostavat sitä asunnoiksi.

Relanderilla oli Vantaalla useita luottamustehtäviä. Hän toimi Tikkurilan suomalaisen kansakoulun puheenjohtajana ja oli aktiivinen jäsen uskonnollisessa De Ungas Kristliga förening i Dickusrby -yhdistyksessä. Hän oli myös hankkimassa Tikkurilaan diakonia, joka silloin toimi kiertävänä sairaanhoitajana. Vielä ennen muuttoaan pois Vantaalta, hän liittyi Tikkurilan suomalaiseen nuorisoyhdistykseen.

– Hän oli kiinnostunut paikallisista asioista ja omistautunut tälle alueella, Koivisto kuvaa.

Maalaisliittolainen Relander pyrki tiettävästi myös kunnanvaltuustoon, mutta jäi valitsematta.

Vuonna 1917 maataloustieteen tohtori, agronomi Relander muutti perheineen Tampereelle ja siirtyi töihin Hankkijalle. 

Relander pääsi kansanedustajaksi 1910 ja Suomen toiseksi presidentiksi hänet valittiin 1925. Hän paukutti myös eduskunnan puhemiehen nuijaa 1919–20.

Riina Koivisto toivoo, että Relanderista löytyisi vielä perimätietoa paikallisilta ihmisiltä. Se täydentäisi entisestään kuvaa karjalaissyntyisestä presidentistä, joka oli kohtelias, seurallinen, hyvä puhumaan ja aikanaan tunnettu mies Helsingin maalaiskunnassa.

1990-luvulla nyt jo lakkautettu Vantaan kulttuuriseura yritti saada Relanderille patsaan Jokiniemeen. Rahoitusta siihen ei kuitenkaan irronnut ja jäljelle jäi vain pienoismalli kilpailun voittaneesta veistoksesta. Kulttuuriseura lopetti Relanderin "kotimuseon" ylläpitämisen Metsäntutkimuslaitoksen tiloissa kesällä 2008. Pienosmalli on sen jälkeen hävinnyt.

Relander Vantaalla

FM Riina Koivisto on tutkinut Lauri Kristian Relanderin lähes tuntemattomia uran alkuvaiheita Vantaalla. Tutkimuksen tilasi ja kirjan kustantaa Vantaan kulttuuripalvelut.

Tutkimuksen tuloksista ilmestyy kirja Lauri Kristian Relander Vantaalla. Se julkistetaan 31.5., joka on Relanderin syntymäpäivä. Hän täyttäisi 135 vuotta.

Kirja tulee myyntiin Vantaan kaupunginmuseoon kesäkuun alussa.

Lisää aiheesta

Relanderin talon remontti herätti muistoja: Väitöskirjan tekijä kävi salakahvilla alakerrassa21.5.2018 11.20
Jokiniemen jugend-huvila korjataan luksusasunnoiksi – "Tämä on niin hieno, että tätä ei voi jättää tekemättä"16.5.2018 07.10
TikS perustettiin "presidentin koulussa" – Relander antoi kokoontumisluvan sata vuotta sitten31.1.2017 21.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu