Puheenaihe

Matkailuala varoittaa: Valtio voi myös hankaloittaa liiketoimia

Matkailun yhteistyöryhmä luovutti alan linjaukset elinkeinoministeri Mika Lintilälle torstaina 7.6.

Sibelius-monumentti on yksi Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä.

Johanna Erjonsalo

Matkailun yhteistyöryhmän mukaan valtio voi suoraan vaikuttaa matkailun kannattavuuteen sekä edistämällä että hankaloittamalla liiketoimia. Haitallista elinkeinolle olisi työryhmän mukaan arvonlisäverojen korottaminen. Matkailun kasvun kannalta haitallista olisi myös, jos käyttöön otettaisiin lentovero tai tie-, kilometri- ja ruuhkamaksuja.

Matkailun kasvun kannalta tulisi parantaa matkailualan hintakilpailukykyä, kehittää matkakohteiden saavutettavuutta ja edistää ympärivuotista matkailua. Esimerkiksi ympärivuotisuutta voitaisiin alan mukaan edistää kesälomien siirrolla sekä luontomatkailun rahoituksen turvaamisella.

Tällaisia asioita on kirjattu Matkailun yhteistyöryhmän linjauksissa matkailun kilpailukyvyn, kasvun ja työllistämisen tavoitteiksi. Ryhmä luovutti linjaukset elinkeinoministeri Mika Lintilälle torstaina 7.6.2018. Linjaukset toimivat samalla evästyksenä seuraavalle hallituskaudelle.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti matkailuelinkeinon edustajista koostuvan korkean tason Matkailun yhteistyöryhmän keväällä 2016. Sen tehtävänä on ollut koota ja priorisoida matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeät linjaukset ja toimenpiteet hallituksen puolivälitarkasteluun 2017 sekä hallitusohjelmaan 2019.

Suomen matkailun kansainvälisestä kehittämisestä vastaavalle Visit Finlandille yhteistyöryhmä toivoo lisäresursseja, jotta nykyisiä Suomen matkailun edistämistoimia pystytään syventämään ja matkailijamääriä kasvattamaan kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Matkailuala tarvitsee ryhmän mukaan lisäksi erityisiä toimia digitaalisten valmiuksien nostamiseksi.

Suomessa on selvitetty myös maamme matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Vaikutukset vaihtelevat merkittävästi maakunnasta toiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön Alueellinen matkailutilinpito -raportti julkaistiin 7.6.2018, mutta sen tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2015. Sen jälkeen alan talous- ja työllisyysvaikutukset ovat kehittyneet myönteisesti.

Alueellisen matkailutilinpidon mukaan Suomen matkailukysynnästä puolet, 68 miljardia euroa, kohdistuu Uudellemaalle. Alueellisesta matkailukysynnästä 75 prosenttia kohdistuu kuuteen maakuntaan; Uudellemaalle, Lappiin, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.

Kotimaanmatkailu tuotti lähes kolme neljännestä vuoden 2015 matkailukysynnästä. Ulkomaisen kysynnän osuus oli yli neljänneksen vain viidessä maakunnassa: Etelä-Karjala (53 %), Lappi (44 %), Ahvenanmaa (38 %), Uusimaa (32 %) ja Kymenlaakso (28 %). Etelä-Karjalassa ulkomaisen kysynnän suuri osuus johtuu venäläisten matkailusta.

Matkailutoimialoilla työskenteli 5,5 prosenttia Suomen työvoimasta. Keskiarvoa korkeampi matkailutoimialojen työllisten osuus oli Ahvenanmaan (14,2 %) ja Lapin (7,8 %) lisäksi Uudellamaalla (6,2 %), Etelä-Karjalassa (5,7 %) ja Pirkanmaalla (5,6 %). Pienimmät osuudet olivat Etelä-Pohjanmaalla (3,5 %), Pohjanmaalla (3,7 %) ja Keski-Pohjanmaalla (4,0 %).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu