Puheenaihe

Bakar tuli turvapaikanhakijana Suomeen vuonna 2014 – Nyt hän jo puhuu sujuvaa suomea ja auttaa maahanmuuttajia

Työssään Bakar Bakar tapaa ulkomaalaistaustaisia maahanmuuttajapalvelujen tiloissa Vernissakadulla. Usein asiakkaita pitää auttaa asumiseen liittyvissä asioissa.

Päivi Tuovinen

– Yhteiskunta voi vaikuttaa positiivisesti maahanmuuttajien kotoutumiseen monin tavoin. Nyt kuitenkin tuntuu, että monille vain kerrotaan, miten maahan tulee kotoutua, mutta heidät jätetään sen jälkeen liiaksi omilleen. On toki paljon myös hyvin kotoutuneita, mutta osa ei pärjää alussa itsenäisesti ja jää yhteiskunnasta syrjään, ruotii Vantaan maahanmuuttajapalveluiden kesätyöntekijä, sosiaaliohjaaja Bakar Bakar.

Bakar on itse kokenut, kuinka vieraasta kulttuurista Suomeen tullut ihminen tarvitsee välillä tukea kädestä pitäen. Kirjaimellisesti.

– Ilman sukulaisten, tukiperheen ja muiden suomalaisten apua en olisi pärjännyt, Syyrian kurdi myöntää.

Koivukylässä asuva mies on malliesimerkki erinomaisesti Suomeen kotoutuneesta, joka on lähtöisin täysin erilaisesta kulttuurista. Bakar muutti turvapaikanhakijana vaimonsa kanssa Kreikasta Jyväskylään 2014. Vuosia Kreikassa työskennellyt Bakar olisi halunnut palata Syyriaan, jossa hänen vanhempansa asuvat. Sota esti suunnitelman.

– Joillekin sukulaisille ja ystäville on käynyt siellä huonosti. Syyriassa on tosi vaikea tilanne, Bakar suree.

Uusi alku Suomessa on kuitenkin ollut aurinkoinen Bakarille: neljässä vuodessa oleskeluluvan saanut mies on oppinut puhumaan sujuvasti "erikoista ja vaikeaa" suomea, hankkinut opiskelu- ja työpaikan sosiaalialalta sekä saanut suomalaisia kavereita.

– En ole superlahjakkuus. Olen vain ollut aktiivinen ja tehnyt paljon töitä, Bakar perustelee saavutuksiaan.

Kitkattomasta kotoutumisestaan Bakar kiittää etenkin sukulaisiaan, tukiperhettään ja työntekijöitä, joiden kanssa hän teki töitä vastaanottokeskuksessa Jyväskylässä.

– Alussa ainoa ongelmani oli, että minun piti odottaa kielikurssille pääsyä puoli vuotta. Tukiperhe opetti minulle tuona aikana suomea.

Myös onnella ja miehen määrätietoisuudella on roolinsa valoisassa kotoutumistarinassa. Jonkin sortin "superiakin" hänestä löytyy.

– Miinus 20 astetta tuntui lämpöasteisiin tottuneelle alkuun rankalta kokemukselta, Bakar naurahtaa.

Hän lisää, että muuten Suomeen sopeutuminen ei ollut niin kova sokki, sillä Kreikassa hän tutustui eurooppalaisiin kulttuureihin.

– Suomessa ollaan kyllä tarkkoja. Kun Syyriassa sovitaan, että nähdään puolen tunnin päästä, niin se ei välttämättä ole niin kirjaimellista.

Vantaan kulttuurista Bakar ei osaa vielä antaa mitään syväanalyysia, sillä hän on asunut täällä vasta vuoden.

– Pidän siitä, että Vantaa on kansainvälinen. Palvelut toimivat ja lentokenttä ja Helsinki ovat lähellä. Hienoa luontoakin löytyy, valokuvausta harrastava Bakar kehuu.

Nyt takana on vuosi Vantaan Laurea-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksessa ja lähes pari viikkoa maahanmuuttajapalveluissa kesätöissä. Bakar sanoo viihtyvänsä molemmissa paikoissa.

– Kivat työkaverit ovat jo ennestään tuttuja, koska olin täällä aiemmin työharjoittelussa. Kesätyöntekijänä minulla on ollut jo muutamia asiakkaita, muun muassa Irakista ja Syyriasta. Neuvon heitä arjessa, usein asumiseen ja Kela-tukiin liittyvissä asioissa, Bakar kertoo työhuoneessaan Vernissakadulla.

Sosiaalialaan mies sai kipinän työskennellessään vastaanottokeskuksessa.

– Tajusin, että haluan auttaa muita, hän kuvaa.

Bakarin lähivuosien tavoitteena on valmistua sosionomiksi ja saada vakinainen sosiaalityö, jossa hän voi toimia maahanmuuttajien parissa.

Kesätyöntekijät

Vantaan kaupungilla on ollut tänä vuonna haussa 369 kesätyöntekijän tehtävää. Kaupunki on myös hakenut kesäsijaisia lähinnä sosiaali- ja terveystoimeen. Sijaismäärä tiedetään kesän jälkeen.

Kesätyöntekijämäärä on nyt hyvin samansuuntainen kuin 2017, jolloin kesätyöntekijöitä oli 361 ja -sijaisia 77. Ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä ei ole erikseen tietoa. Viisi yleisintä tehtävää ovat puisto- ja puutarhaharjoittelija, liikunnanohjaajaharjoittelija, nuorisotyöharjoittelija, kirjastoharjoittelija ja liikuntapaikkahoitajaharjoittelija.

Lähde: Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Raportti paljastaa: Yli 26 000 Suomeen tulleen turvapaikanhakijan henkilöllisyys oli pimennossa9.2.2018 20.07
Hammaslääkäriksi tähtäävä Mojtaba tuli alaikäisenä Suomeen – Palvelupäällikkö: "Vantaa nettoaa pakolaisilla hyvin"17.1.2018 06.45
Nyt kokkaavat turvapaikanhakijat – Tikkurilaan tulee useita pop up -ravintoloita31.10.2017 06.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu