Onko punkkipelko lähtenyt jo käsistä? – näin pieni on vakavan taudin mahdollisuus oikeasti

Puutiainen eli punkki. Viheliäinen tauteja levittävä verenimijä, joka on hallinnut keskustelupalstoja ja lehtien otsikoita keväällä ja alkukesästä.

Puutiaisaivotulehdus ja borrelioosi pelottavat oireillaan: neurologisia ongelmia, kovaa kuumetta ja pahimmillaan hengenlähtö. Uskaltaako tässä enää ulkona liikkuakaan?

Kyllä uskaltaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistuttaa sunnuntaina julkaistussa uutisessaan, että puutiaisaivokuumeeseen sairastuminen vaatii äärimmäisen huonoa tuuria.

Selkeällä riskialueella noin yksi sadasta punkista kantaa virusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että joka sadas punkinpurema johtaisi vakavaan sairastumiseen. Itse asiassa vain noin 10–30 prosenttia tartunnan saaneista saa oireita ja näistä 20–30 prosenttia saa pelätyn aivokuumeen.

Kertomalla todennäköisyydet keskenään saadaan noin 0,0002–0,0009 prosentin riski, että yksi purema johtaisi aivokuumeeseen.

THL:n ylilääkäri Tuija Leino toteaakin, että niin sanottua punkkirokotteen ottamista kannattaa harkita, ellei aio viettää lomaansa riskialueella luonnossa liikkuen.

– Jos olet riskialueella vain muutamia päiviä tai viikon, rokote on todennäköisesti turha. Jos aiot oleskella riskialueiksi määritellyillä alueilla viikkoja, mutta lähinnä vain teillä, kaduilla, hiekkarannoilla, patioilla, terasseilla, laitureilla ja sisätiloissa, et tarvitse rokotetta.

THL:n mukaan punkeilta suojautuminen on kuitenkin kannattavaa, sillä puutiaiset voivat levittää huomattavasti puutiaisaivotulehdusta yleisempää borrelioosia.

Peittävää vaatetusta ja punkkikarkoitetta kannattaakin käyttää etenkin riskialueilla liikuttaessa. "Punkkirokote" ei suojaa borrelioosilta, sillä se ei lempinimestään huolimatta karkota punkkeja, vaan toimivat vain puutiaisaivokuumevirusta vastaan.