Puheenaihe

Surkea mansikkakesä ajoi torimyyjät epätoivon partaalle – "Nyt ollaan ihan lirissä"

MARJAT Sato tyssäsi kuivuuteen ja hallaan, laatikkomyynti takkuaa jo.

”Mansikkamummo” Sinikka Koskela (oik.) ja Netta Heiskanen myyvät Kesätorin mansikkaa Nikkilässä.

Mia Tadic

Mansikan tarjonta on tänä kesänä harvinaisen niukkaa. Satoa ovat verottaneet sekä helle että halla. Marjat ovat tosin makeita, mutta pieniä.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan pääsatokausi on nyt käynnissä, pari viikkoa keskimääräistä edellä. Kaudesta voi tulla tavallista lyhyempi, mutta myöhäisempiä lajikkeita saanee vielä loppukesästä.

– Jos tulee viileää ja sateista, se pidentää kautta, Ilomäki kertoo.

Sipoon Nikkilän S-marketin pihan myyntikojussa ”marjamummo” Sinikka Koskela myy viiden kilon laatikon Peter ja Liisa Stjernbergille neljän kympin hintaan.

– Tämä on ensimmäinen marjalaatikko tänä vuonna. Suurin osa pakastetaan, ja ostetaan lisääkin parin viikon Itä-Suomen reissun jälkeen, jos sitten vielä marjaa on, kertoo Peter Stjernberg.

Marjan saatavuudesta ei ole varmuutta edes näinä päivinä, tuskailee jälleenmyyjä Veli-Pekka Virtanen, joka hankkii mansikat Nikkilän ja Söderkullan kojuille ja vielä noin kymmeneen muuhunkin paikkaan. Syöntimarjat pyritään järjestämään, mutta laatikkomyyntiin herkkua ei tahdo löytyä.

– Nyt ollaan ihan lirissä. Marjat ovat niin pientä rupeloa, että viljelijät poimivat ne mieluummin pakkaseen, sillä sieltä saa paremman hinnan.

– Erikoinen vuosi on nyt, edes eestiläistä mansikkaa ei tahdo olla myytäväksi.

Maanantai on Virtasen mukaan hyvä päivä marjaostoksille, sillä lauantaina keruusta pidettävän välipäivän jälkeen mansikkaa ehkä pääsee kypsymään paremmin myyntiin asti. Mansikanmyyjä kehottaa kuluttajia seuraamaan tilannetta, sillä säät tietenkin vaikuttavat sadon kehittymiseen.

Marjamummon tiskillä mansikat ovat makeita kuin sokeriin kastettuja, eivätkä ne niin hirmuisen pieniltä näytä. Miika Ilomäki kertoo, että marjan makeus syntyy lämpötilan vaihteluista. Vähäsateinen alkukesä on myös vähentänyt vesipitoisuutta ja kokoa. Sokeria kertyy pienempään marjaan enemmän.

Suomalainen näkemys siitä, että täällä mansikka on maailman parasta, on Ilomäen mielestä perusteltu.

– Pohjoiset olosuhteet, yö- ja päivälämpötilojen vaihtelut ja pitkät päivät, ovat mansikalle edullisia.

Vientiin tätä vitamiinipommia ei Suomesta toistaiseksi riitä, vaikka on sitä Ilomäen mukaan joku yrittänyt. Suomalaiset pistävät poskeensa koko sadon, joko saman tien tai pakkasen kautta. Marjat poimitaan pääosin ulkomaisin kätösin.

– On yleiseurooppalainen ilmiö, että poimijat tulevat muualta, lähinnä Venäjältä ja Ukrainasta, osin myös esimerkiksi Balkanilta. Suomalaisilla tiloilla on kausityöntekijöitä 12–15 000, ja kun tarve on niin hetkellistä, tarvitaan paljon apukäsiä.

Itsepoiminta tauolla

Varpulan luomutila pitää mansikoista välivuotta, joten Talmaan ei pääse tänä vuonna poimimaan itselleen marjoja.

Luomutuotantoon kuuluu, että maata viherlannoitetaan kasvattamalla muita lajeja pelloilla.

Viime vuonna luomumansikkaa viljeli Suomessa lähes 140 luomutilaa yhteensä noin 170 hehtaarilla. Tuotantoala kasvoi edellisvuodesta jonkin verran. Eniten luomumansikkaa viljeltiin Pohjois-Karjalassa, Hämeessä ja Etelä-Savossa.

Luomumansikantuotanto vaatii viljelyn pitkäjänteistä suunnittelua ja paljon manuaalista työtä.

Pro Luomu ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Mansikkakausi koittaa – näin teet mansikoista vinaigrettea ja gazpachoa20.6.2018 15.50
Nyt on kiire! Mansikkakausi hurahtaa ohi tavallista nopeammin 5.6.2018 11.15

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu