Puheenaihe

Ei väri Vantaanjokea pahenna – Asiantuntija vinkkaa: "Pullossa vesi näyttää yllättävän kirkkaalta"

YMPÄRISTÖ Virkistäjät ovat lähellä. Kaksi jokea, yhteensä 165 kilometriä uomaa rantoineen.

Toiminnanjohtaja Anu Oksanen ja ympäristöasiantuntija Asko Särkelä kertovat, että vesiensuojelyhdistykseltä kysytään monenlaisista asioista, kuten tulvista, päästöistä, kaivojen kuivumisesta ja haja-asutusalueiden jätevesistä. – Kun tuntemattomasta numerosta tulee soitto, aina oikein odottaa, että mikähän jännä asia sieltä paljastuu, Särkelä innostuu.

Leena Koivisto

Vantaanjoen ja Keravanjoen tarjoamista virkistäytymismahdollisuuksista on hiljattain kiikutettu päivitettyjä, painettuja esitteitä vesistöalueen kuntiin asukkaille jaettavaksi, kuten on tehty kohta 20 vuoden ajan.

Näinä googlettamisen ja mobiiliin ladattavien karttasovellusten luvattuina aikoinakin siihen on syynsä.

– Painotuotteita harkitaan tänä päivänä tarkasti, mutta näillä on aina menekkiä, sanoo ympäristöasiantuntija Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojelyhdistyksestä.

– Ja mikä positiivisinta, missään en ole koskaan nähnyt yhdenkään esitteen lojuvan maassa.

Virkisty Vantaanjoella -esitettä on nyt painettu 20 000 kappaletta, Keravanjoesta vastaavia on 15 000 lähivuosien kysyntää varten.

– Varsinaisia hot spoteja ovat olleet Vuosaaren kirjasto ja Vantaa-info Myyrmäessä. Niissä nämä menevät kuin häkä, Särkelä virnistää.

– Onhan tämä esimerkiksi kanootissa kätevä, kun ei tarvitse sitten sukeltaa sitä pudonnutta puhelinta joen pohjasta, tuumii yhdistyksen toiminnanjohtajana viime syksynä aloittanut Anu Oksanen.

Hän heilauttaa Keravanjoki-lehtistä. Syntyperäinen vantaalainen kertoo asuneensa koko ikänsä lähellä tuota Vantaanjoen pisintä sivuhaaraa, nytkin kodista Nikinmäessä on sille linnuntietä vain noin sata metriä.

– Siellä on mahtava epävirallinen uimapaikka ja myös kanoottivuokrausta. Joen rannassa paikallinen asukasyhdistyskin järjestää aina kaikki juhlansa.

Vantaanjoen vaikutuspiirissä asuu lähes neljännes Suomen kansasta. Alueella on suhteellisen vähän vesistöjä, joten joella on suuri merkitys. Osalle asukkaista jokiympäristöt ovat tärkeitä keitaita, osalle eivät.

– Väittäisin, että on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, mikä joki se on, puhumattakaan esimerkiksi siitä, mistä se lähtee, Särkelä sanoo.

Vantaalle joki on merkittävä rikkaus jo pelkästään kilometreinäkin mitattuna. Vantaan- ja Keravanjoen 165 kilometristä vajaa kolmannes, 50 kilometriä, solisee kaupungin alueella.

Vesiensuojeluyhdistys on tehnyt jo yli puoli vuosisataa töitä jokien vedenlaadun kohentamiseksi. Vantaanjoki on muuttunut ekologiselta tilaltaan likaviemäristä tyydyttävään luokkaan.

– Uida voi hyvin, kunhan ei nyt ihan jätevedenpuhdistamon alapuolelle lähde porskuttamaan, Oksanen sanoo.

– Puhdistamoitakin on yhä vähemmän, Keravanjoella ei enää yhtään, kun viimeinenkin lähti Hyvinkään eteläpäästä Kaukasista. Vantaanjoen latvoilla niitä on Hyvinkään–Riihimäen alueella. Joen itäpuoliselta valuma-alueelta jätevedet johdetaan Viikkiin keskuspuhdistamolle, Särkelä lisää.

Tavoitteena on nostaa jokien ekologinen tilanne vuoteen 2027 mennessä luokkaan ”hyvä”.

– Pistekuormitusta puhdistamoilta on saatu hyvin hillityksi, tällä hetkellä ykkösjuttu on hajakuormitus maataloudesta ja haja-asutuksesta, Oksanen kiteyttää.

– Se, mikä ihmisten silmiin Keravanjoen varttakin kulkiessa osuu ja mielikuviin helposti jää, on veden ruskeus. Joki on luontaisesti savisamea, ei siitä koskaan mitään kristallivuoripuroa saada, mutta joitakin keinoja sameuteen ja eroosion torjuntaan olisi hyvä löytää.

Särkelä vinkkaa, että oikeammassa valossa veden näkee, kun ottaa sitä pulloon.

– Siinä se näyttää yllättävän kirkkaalta.

 

Parempi kuin pilleri

– Ihminen saa luonnosta tutkitusti virkistystä. Luonto on tehokkaampi kuin mikään pilleri, Anu Oksanen muistuttaa.

Vantaanjoen ja Keravanjoen maksuttomien esitteiden avulla pääsee kartalle muun muassa koskista, kalastusmahdollisuuksista, melontareiteistä, rantautumis- ja laskeutumispaikoista, luontopoluista, tulentekopaikoista, laavuista, nähtävyyksistä, kulttuuriympäristöistä, pyöräreiteistä ja kahviloista. Eri mahdollisuudet on merkitty selkein symbolein ja kohteiden antia luonnehdittu lyhyesti.

– Uskon, että jos halutaan edelleen kehittää joen veden laatua ja virkistysmahdollisuuksia, edellytyksenä on, että ihmiset kokevat joen omakseen. Siksikin olisi tärkeää, että oikeasti mentäisiin sinne jokirantaan. Omien elämysten kautta vahvistuu toive siitä, että joki voi hyvin.

Jokiesitteitä saa Vantaalla kirjastoista ja Vantaa-infoista.

Vietätkö aikaa Vantaan jokiluonnossa?

Kyllä
84% (27 ääntä)
En
16% (5 ääntä)
Ääniä yhteensä: 32

Etelä-Suomen helmi

Vantaanjoen vesistöalue on pääkaupunkiseudun, keskisen Uudenmaan ja eteläisen Hämeen tärkein virkistys- ja ulkoilualue.

99,1 kilometrin mittainen joki lähtee Hausjärvellä sijaitsevista Lallujärvestä ja Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginlahdessa. 65 km pitkä Keravanjoki alkaa Hyvinkään Ridasjärvestä ja yhtyy Vantaanjokeen Tammiston kohdalla Helsingin ja Vantaan rajalla.

Vantaanjoen valuma-alueen kunnat ovat Helsinki, Vantaa, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Mäntsälä, Vihti, Järvenpää, Kerava, Sipoo ja Espoo.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä on mukana 8 kuntaa, 7 teollisuuslaitosta ja 12 muuta yhteisöä tai yhdistystä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Vantaanjoesta löytyi laittomia peltisiä patoja – Joki sai vauhtia heti poistamisen jälkeen4.7.2018 20.15
Puomit keräsivät Keravan- ja Vantaanjoissa lilluvia roskia – roskamittaus selvittää, minkälaisia roskia mereen päätyy28.4.2018 09.45
Rahaa Vantaanjoen veden laadun parantamiseen – Silakkasoudun tuotoista napsahti 12 000 euroa28.1.2018 07.45
Vantaanjoki on malliesimerkki kunnostustöiden vaikutuksista – hoitoaktiivi toivoo vesistöistä huolehtimisen kasvavan kymmenkertaisesti24.7.2017 06.30
Likaviemäristä tuli taimenjoki 20 vuodessa ­– Vantaanjoki taas vähän parempi kaloille15.2.2017 11.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu